Julkaisu 68/1997
Vuonna 1995 uudistetun ohjelman (Ranta 1996) mukaisesti Siuntionjoen pohjaeläintutkimus toteutetaan nyt ensimmäistä kertaa samaan aikaan vesistön yhteistarkkailuraportin kanssa. Samalla siirryttiin jokavuotiseen pohjaeläinnäytteenottoon neljältä ns. intensiivisasemalta, minkä lisäksi joka viides vuosi toteutetaan laajempi, lähes aikaisempia tutkimuksia vastaava pohjaeläintutkimus. Pohjaeläintutkimukset liittyivät ennen uudistusta Siuntionjoen vesistön kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, joka on toteutettu vuodesta 1978 lähtien kolmen, neljän vuoden välein (Lönnqvist ja Helminen 1980 ja 1985, Kalliola 1988, Mettinen 1992, 1996).
Pohjaeläimiksi kutsutaan kaikkia niitä makroskooppisia ts. paljain silmin erottuvia eläimiä, jotka asuttavat suurimman osan elinkierrostaan monenlaisia vesiympäristöjä makean veden lähteistä ja lätäköistä aina suolaisiin merivesiin asti. Pohjaeläintutkimuksen yli vuosisatainen perinne on ekologisen tutkimuksen valtavirrassa kehittynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti palvelemaan myös vesistöjen tilan seurantatutkimuksia. Ympäristön tilan muutoksille tunnetaan jo lukuisia ilmentäjiä eli indikaattorilajeja pohjaeläimistössä oli sitten kyseessä vesistön happamoituminen, rehevöityminen, orgaanisen tai kiintoainekuormituksen lisääntyminen tai esimerkiksi raskasmetallipitoisuuksien hetkellisetkin nousut vedessä. Luonnollisesti myönteinen kehitys vedessä näkyy yhtä hyvin kuin epätoivottavakin kehitys pohjaeläimistön lajistossa- ja lukumääräsuhteissa.
Indikaattorilajeihin perustuvat erilaiset likaantumisindeksit ja niitä kuvaavat graafiset kuvat ovat tulleet myös mukaan helpottamaan muutosten havaitsemista vesistön tilassa.
