Julkaisu 67/1997
Lohjanjärven pistekuormittajien jätevesilupien velvoitteisiin perustuva järven yhteistarkkailututkimus totetutettiin vuonna 1996 vesiviranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Veden laatua tutkittiin yhteensä 25 havaintopisteellä (3-12 kertaa/piste vuoden aikana) ja pohjaeläimiä tutkittiin Aurlahdella, Kyrköfjärdenillä ja Karjalohjan selällä.
Yli 80 % Lohjanjärven ravinnekuormituksesta tulee hajakuormituksesta (maa- ja metsätalous, viemäröimätön asutus, laskeuma ilmasta ja valuma-alueen taustakuormitus). Pistekuormituksen osuus on kokonaisfosforin osalta 12 %ja kokonaistypen osalta 15%.
Lohjanjärven pistemäisestä jätevesikuormituksesta 99 % tulee kolmen suurimman kuormittajan (Metsä-Serla Oy, Lohjan Paperi Oy, Lohjan kaupunki) jätevesistä. Pienet kuormittajat (Karjalohjan kunta, Kisakallio, Vivamo) vaikuttavat lähinnä paikallisesti.
Vuoden 1996 aikana suurin osa järven pistemäisestä typpikuormituksesta oli peräisin Lohjan Pitkäniemen puhdistamolta, fosforikuormituksesta suurin osa tuli Metsä-Serlan jätevesistä ja biologisesti happea kuluttavien aineiden kuormituksesta valtaosa oli peräisin Lohjan Paperin jätevesistä. Järven jätevesikuormitus nousi jonkin verran vuodesta 1995.
Koko Lohjanjärveä voi luonnehtia reheväksi, rehevyyden taso ja veden laatu kuitenkin vaihtelee alueittain: suurten selkäalueiden tila on hyvä, pistekuormituksen lähellä olevien vesialueiden ja joidenkin lahtialueiden tila on huono.
Väänteenjoen ja Nummenjoen kautta tulee runsas puolet koko järven kuormituksesta. Tämä heijastuu erityisesti Maikkalanselän ja Pappilanselän veden laadussa happiongelmina ja runsaana kasviplanktontuotantona. Muita ongelma-alueita ovat Lohjan lähivedet, Virkkalanselkä ja Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin alue.
Lohjan lähivesillä (Aurlahti, Ristiselkä) Lohjan Paperin ja Pitkäniemen puhdistamon jätevedet heikentävät veden tilaa. Virkkalanselällä rehevyyttä aiheuttavat hajakuormituksen lisäksi pohjaan varastoituneet ravinteet. Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin aluetta rehevöittää Metsä-Serlan ja Peltoniemen puhdistamon jätevesikuormitus, jonka vaikutukset ulottuvat toisaalta etelään kohti Mustionjokea ja toisaalta pohjoiseen kohti Ahtialansalmea ja Piispalanselkää.
Tutkimuksen ja seurannan lisäksi Lohjanjärvellä on käynnistetty jätevesilupiin perustuvia kuormituksen vahinkoja korjaavia toimenpiteitä: Hållsnsäfjärdenin-Kyrköfjärdenin alueelle on asennettu yhteensä 4 hapetinta. Vuoden 1996 aikana valmistui perusteellinen selvitys Osuniemenlahden sedimenttien laadusta, jonka pohjalta laaditaan lahden kunnostussuunnitelma.
