Julkaisu 5/2024
Hätinen Niina, Kihlström Maria, Laitinen Erkka, Mettinen Aki, Pellikka Katja, Tanttu Heidi ja Valjus Jorma
Stora Lonoksin kunnostussuunnitelma on laadittu osana Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 -vesistövisiota. Suunnitelmaa varten kerättiin järven vanhat tiedot ja hankittiin uusia seurantatuloksia. Lisäksi tarkasteltiin valuma-alueen rakennetta, ulkoista ravinnekuormitusta ja kuormituksen vähentämistarvetta.
Stora Lonoks on Kirkkonummen kunnassa sijaitseva Siuntionjoen valuma-alueen pieni, matala, ruovikkorantainen ja rehevä järvi. Järvi kärsii umpeenkasvusta ja sitä on tämän vuoksi niitetty ja ruopattu.
Stora Lonoksin vesi on ruskeaa ja vedessä on ajoittain havaittu hygieenistä nuhraantuneisuutta. Veden fosforiravinnepitoisuus on kasvanut vuosien kuluessa. Typpipitoisuus ei kuitenkaan ole ollut järvessä suuri. Järvessä ei havaittu fosforin sisäkuormittuneisuutta. Sinileviä on esiintynyt järvessä erittäin vähän.
Järveen tulevasta fosforikuormituksesta 71 % on peltokuormitusta, 7 % haja-asutuksen jätevesistä ja 5 % hulevesistä. Tulouomista Kvarnån on ehdottomasti kaikkein merkittävin sen suuren virtaaman takia.
Kalasto on järvessä rehevälle järvelle tyypillisesti hyvin särkikalavaltainen ja ahvenkalojen osuus oli pieni. Kasvillisuudeltaan järvi on hyvin rehevä ja lähes umpeenkasvanut erityisesti järven eteläpäässä. Järvi on tärkeä lintualue sekä viitasammakkojen elinpaikka.
Stora Lonoks on arvokas elinympäristö etenkin uhanalaisten luontotyyppien, viitasammakoiden ja linnuston takia, joten järven ja valuma-alueen kunnostustoimenpiteet tulee suunnitella siten, että vesistön arvo säilyy ja taataan luonnon monimuotoisuus. Kunnostustoimien keskiössä ovat valuma-aluekunnostukset ja luonnon monimuotoisuutta kohentavat toimet itse järvessä virtavesissä. Siuntionjoen vesistöalueen erittäin uhanlaisen meritaimenkannan ja muun virtavesiluonnon eheyttämiseksi Kvarnån-uomaa voisi monipuolistaa monin tavoin. Itse järveä tulisi jatkossa kehittää enemmän kosteikkona ja vettä viivyttävänä altaana, arvokkaana elinympäristönä ja lintuvetenä.
Peltotoimet tulisi kohdentaa valuma-alueen lohkoille niin, että toimilla saataisiin maksimaalinen kuormitusvähennyshyöty. Erityisesti toimia tulisi suunnitella eroosioherkille peltolohkoille ja virtavesiuomiin rajoittuville pelloille.