Julkaisu 49/1996
Suurkeittiöissä syntyy merkittäviä määriä ruokajätettä, joka perinteisesti on joko toimitettu eläinravinnoksi lähinnä sikaloihin, läjitetty kaatopaikalle tai ohjattu jätemyllyn tai pulpperin kautta viemäriin. Ruokajätteen kompostointi on käynnistynyt useilla paikkakunnilla uuden jätelain tultua voimaan vuoden 1994 alussa.
Heinäkuussa 1994 voimaan tullut ETA-sopimukseen perustuva maa- ja metsätalousministeriön (MMM) päätös 467/94 ruokajätteen käytöstä kotieläinten ruokinnassa asettaa uusia rajoituksia ruokajätteen keräämiseen, kuljettamiseen, varastointiin ja käsittelyyn. Sikojen ja siipikarjan ruokinnassa käytettävä ruokajäte tulee kuumentaa laitoksessa tai tilalla sijaitsevassa laitteistossa.
Monellakaan tilalla ei ole vielä laitteistoja ruuan kuumentamiseen. Toistaiseksi ei ole alueellista laitosta, joka käsittelisi keskitetysti ruokajätteen tiloilla käytettäväksi. Osa sikaloista, jotka ovat aiemmin ottaneet vastaan ruokajätettä, ovat MMM:n päätöksen takia joutuneet harkitsemaan luopumisesta ruokajätteen käytöstä rehuna. Suurkeittiöt ovat joutuneet etsimään uusia ratkaisuja ruokajätteiden käsittelemiseksi.
Vaihtoehtoisiksi suurkeittiöiden ruokajätteen käsittelymenetelmiksi ovat nousseet joko ruokajätteen jauhaminen jätemyllyllä viemäriin laskettavaksi massaksi tai karkean ja hienon aineksen erotus pulpperissa, jolloin vain hieno aines johdetaan veden seassa viemäriin. Ympäristöministeriö on ottanut varovaisen torjuvan kannan jätemyllyjen ja pulppereiden yleistymiselle. Vuonna 1994 Turun ja Porin lääninhallitus otti kielteisen kannan Satakunnan keskussairaalan lupahakemukseen, jolla sairaala haki lupaa viidelle jätemyllylle.
Suurkeittiöt ovat suuren ongelman edessä: ruokajätteen vastaanotto sikaloihin näyttää vähenevän, keskitetty kompostointi tekee vasta tuloaan, kiinteistökohtainen kompostointi ei ole aina mahdollista, ruokajätteiden johtaminen viemäriin on kielletty useilla paikkakunnilla ja jätteen toimittaminen kaatopaikalle ei ole jätelain mukainen ratkaisu.
