Julkaisu 48/1995
Verrattaessa Lohjanjärven kalastuksesta nyt saatua kuvaa vuoden 1990 tiedusteluun, voidaan sanoa kalastuksen kehittyneen hieman negatiiviseen suuntaan. Kalastajamäärä ja kokonaissaalis ovat vähentyneet. Saalisrakenteessa on tapahtunut epätoivottavaa kehitystä. Sulkavasaaliin osuus on kasvanut ja kuha-, muikku- ja madesaaliit ovat vähentyneet.
Karjalohjanselkä vaikuttaa selvästi parhaalta alueelta kalastuksen kannalta, ja se olikin tässä tiedustelussa suosituin kalastusalue. Edellisessä tutkimuksessa Isoselkä oli suosituin alue. Nyt Isoselän kalastaja- ja saalismäärät olivat vähentyneet selvästi.
Isoselän suosion vähentyminen kalastusalueena johtunee kuhakannan romahtamisesta ja siitä seuranneesta kalastusaktiviteetin vähentymisestä alueella. Tällä voitaneen osittain selittää myös Karjalohjanselän kokonaissaaliin ja pyyntiponnistuksen kasvua verrattuna vuoteen 1990, sillä osa Isoselän kalastajista lienee siirtynyt kalastamaan Karjalohjanselälle.
Verrattaessa kalansaaliiden lajikoostumusta osa-alueittain voidaan olettaa, että osa Isoselän kalastajista on siirtynyt kalastamaan eri puolille Lohjanjärveä. Tähän viittaa vahvasti Isoselältä vuonna 1994 saatu vaatimaton 28 kg:n muikkusaalis, vaikka alue on Lohjanjärven tärkeimpiä muikunkalastusalueita. Eri puolilla Lohjanjärveä kalastaneiden muikkusaalis oli puolestaan 168 kg. Isoselän muikkusaalis oli ollut vuonna 1990 301 kg, kun useilla alueilla kalastaneet eivät olleet saaneet muikkua lainkaan.
Oletusta, että Isoselän kalastajat ovat siirtyneet kalastamaan eri puolille Lohjanjärveä, tukevat myös muutokset kalastaneiden ruokakuntien lukumäärissä. Isoselällä oli vuonna 1990 kalastaneita ruokakuntia 359 ja vuonna 1994 vain 199 ruokakuntaa. Useilla alueilla kalastaneita ruokakuntia vuonna 1990 oli puolestaan 95 ja vuonna 1994 määrä oli kasvanut 219.
