Julkaisu 41/1995
Lohjanjärven yhteistarkkailu toteutettiin vuonna 1994 ohjelman mukaisesti. Sää- ja virtaamaolosuhteiltaan jakso muistutti ns. normaalivuotta: virtaamat olivat suurimmillaan keväällä ja syksyllä, lämpötilan huippulukemat saavutettiin heinäkuussa.
Lohjanjärveen pistemäisesti johdettavista jätevesistä yli 99 % on peräisin neljän suurimman kuormittajan puhdistamoilta. Lohjan Pitkäniemi Oy:n ja Lohjan Paperi Oy:n käsitellyt vedet johdetaan järven itäosaan Aurlahteen. Metsä-Serla Paperi ja Kartonki Oy:n Kirkniemen tehtaan ja Lohjan kunnan Peltoniemen puhdistamon käsitellyt vedet puolestaan johdetaan järven eteläosaan Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin alueelle.
Vuoden 1994 aikana suurin osa järven pistemäisestä typpikuormituksesta oli peräisin Pitkäniemi Oy:n jätevesistä, fosforikuormitukscsta suurin osa tuli Metsä-Serla Paperi ja Kartonki Oy:n jätevesistä ja BHK7-kuormituksesta valtaosa oli peräisin Lohjan Paperi Oy:n jätevesistä.
Vuoden 1994 yhteistarkkailututkimusten mukaan Lohjanjärven veden laatu vaihtelee alueittain: suurten selkäalueiden tila on hyvä, rehevien lahtialueiden veden laatu on ajoittain huono. Pistekuormituksen osuuden pienentyessä siirtyy suurin vastuu Lohjanjärven ravinnekuormituksesta valuma-alueelta tulevalle hajakuormitukselle ja järven sedimenttiin varastoituneiden ravinteiden aiheuttamalle ”sisäiselle kuormitukselle”.
Väänteenjoki toi Lohjanjärveen vuonna 1994 noin 17 t fosforia ja n. 360 t typpeä. Lohjanjärvestä lähtevässä vedessä kulkeutui Mustionjokeen noin 14 t fosforia ja noin 460 t typpeä.
Isoselän syvännealueen happitilanne on hiljalleen parantunut 1960-luvun lopun tilanteesta, jolloin järven suurimman selkäalueen veden laatu oli huonoimmillaan. Huonot happipitoisuudet ovat siirtyneet selkäalueilta reheviin lahtiin ja jätevesien purkualueiden lähettyville: happitilanne on heikoimmillaan lämpötilakerrostuneisuuskausien lopulla, jolloin alusveden happipitoisuus rehevimmillä alueilla laski ajoittain lähelle nollaa myös vuoden 1994 aikana.
Ravinnepitoisuudet olivat suurimpia Maikkalansclällä, Lohjan lähivesillä, Virkkalanselällä ja järven eteläosissa Hållsnäsfjärdenillä ja Kyrköfjärdenillä. Levien a-klorofyllimäärien perusteella em. alueet olivat myös järven rehevimpiä. Lohjan lähivesien (Pappilanselän) rehevyystaso seuraa Väänteenjoen virtaamamuutoksia. Kyrköfjärdenillä ja vuodesta -92 myös Isoselällä rehevyystaso on kääntynyt laskuun.
Vähiten ravinteita samoin kuin rehevyyttä indikoivaa !evien a-klorofylliä oli Karjalohjanselän ja Isonselän alueilla.
Ravinnetasapainosuhteen (kokonaisravinteet ja liukoiset ravinteet) mukaan Lohjanjärven levien kasvua rajoittava ravinne oli vuoden 1994 aikana pääasiallisesti fosfori, Hållsnäsfjärdenillä ja Kyrköfjärdenillä minimiravinne oli kuitenkin keski- ja loppukesällä typpi.
Pistekuormituksen jätevesien vaikutukset järven veden laatuun olivat selvimmin havaittavissa Lohjan lähivesillä ja Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin alueella.
