Valitse sivu

Julkaisu 41/1995

Lohjanjärven yhteistarkkailu toteutettiin vuonna 1994 ohjelman mukaisesti. Sää- ja virtaamaolosuhteiltaan jakso muistutti ns. normaalivuotta: virtaamat olivat suurimmillaan keväällä ja syksyllä, lämpötilan huippulukemat saavutettiin heinäkuussa.

Lohjanjärveen pistemäisesti johdettavista jätevesistä yli 99 % on peräisin neljän suurimman kuormittajan puhdistamoilta. Lohjan Pitkäniemi Oy:n ja Lohjan Paperi Oy:n käsitellyt vedet johdetaan järven itäosaan Aurlahteen. Metsä-Serla Paperi ja Kartonki Oy:n Kirkniemen tehtaan ja Lohjan kunnan Peltoniemen puhdistamon käsitellyt vedet puolestaan johdetaan järven eteläosaan Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin alueelle.

Vuoden 1994 aikana suurin osa järven pistemäisestä typpikuormituksesta oli peräisin Pitkäniemi Oy:n jätevesistä, fosforikuormitukscsta suurin osa tuli Metsä-Serla Paperi ja Kartonki Oy:n jätevesistä ja BHK7-kuormituksesta valtaosa oli peräisin Lohjan Paperi Oy:n jätevesistä.

Vuoden 1994 yhteistarkkailututkimusten mukaan Lohjanjärven veden laatu vaihtelee alueittain: suurten selkäalueiden tila on hyvä, rehevien lahtialueiden veden laatu on ajoittain huono. Pistekuormituksen osuuden pienentyessä siirtyy suurin vastuu Lohjan­järven ravinnekuormituksesta valuma-alueelta tulevalle hajakuormitukselle ja järven sedimenttiin varastoituneiden ravinteiden aiheuttamalle ”sisäiselle kuormitukselle”.

Väänteenjoki toi Lohjanjärveen vuonna 1994 noin 17 t fosforia ja n. 360 t typpeä. Lohjanjärvestä lähtevässä vedessä kulkeutui Mustionjokeen noin 14 t fosforia ja noin 460 t typpeä.

Isoselän syvännealueen happitilanne on hiljalleen parantunut 1960-luvun lopun tilanteesta, jolloin järven suurimman selkäalueen veden laatu oli huonoimmillaan. Huonot happipitoisuudet ovat siirtyneet selkäalueilta reheviin lahtiin ja jätevesien purkualueiden lähettyville: happitilanne on heikoimmillaan lämpötila­kerrostuneisuuskausien lopulla, jolloin alusveden happipitoisuus rehevimmillä alueilla laski ajoittain lähelle nollaa myös vuoden 1994 aikana.

Ravinnepitoisuudet olivat suurimpia Maikkalansclällä, Lohjan lähivesillä, Virkkalanse­lällä ja järven eteläosissa Hållsnäsfjärdenillä ja Kyrköfjärdenillä. Levien a-klorofylli­määrien perusteella em. alueet olivat myös järven rehevimpiä. Lohjan lähivesien (Pappilanselän) rehevyystaso seuraa Väänteenjoen virtaamamuutoksia. Kyrköfjärdenillä ja vuodesta -92 myös Isoselällä rehevyystaso on kääntynyt laskuun.

Vähiten ravinteita samoin kuin rehevyyttä indikoivaa !evien a-klorofylliä oli Karjaloh­janselän ja Isonselän alueilla.

Ravinnetasapainosuhteen (kokonaisravinteet ja liukoiset ravinteet) mukaan Lohjanjärven levien kasvua rajoittava ravinne oli vuoden 1994 aikana pääasiallisesti fosfori, Hålls­näsfjärdenillä ja Kyrköfjärdenillä minimiravinne oli kuitenkin keski- ja loppukesällä typpi.

Pistekuormituksen jätevesien vaikutukset järven veden laatuun olivat selvimmin havaittavissa Lohjan lähivesillä ja Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin alueella.