Valitse sivu

Julkaisu 42/1995

Hiidenveden ja eräiden siihen laskevien vesistönosien yhteistarkkailu vuonna 1994 koostui fysikaalis-kemiallisista vesianalyyseistä sekä Hiidenveden osalta myös levien biomassaa mittaavan a-klorofyllin määrittämisestä kasvukaudella.

Sää- ja virtaamaolosuhteiltaan jakso muistutti ns. normaalivuotta: virtaamat olivat suurimmillaan keväällä ja syksyllä, lämpötilan huippulukemat saavutettiin heinä­kuussa.

Hiidenveden pistekuormitus koostui tarkastelujaksolla pääosin Karkkilan jäteve­sistä (Vanjoen alue) ja Vihdin kirkonkylän jätevesistä (Kirkkojärven alue) yhteen­ lasketun osuuden ollessa yli 99 % kokonaismäärästä.

Vesistön kannalta merkittävintä jaksolla 1990-1994 on ollut fosforikuormituksen aleneminen. Puhdistamot toimivat vuonna 1994 tasaisesti, joskaan kaikkia lupaehdoissa esitettyjä vaatimuksia ei kaikkien puhdistamojen osalta kyetty täyttämään. Suurin ongelma vuonna 1994 oli edelleen Karkkilan hulevesien suuri määrä; pahimmillaan yli puolet vesistä joutui käsittelemättömänä vesistöön.

Jätevesikuormituksen vaikutukset vesistöissä näkyivät parhaiten jokialueelia välittömästi pistekuormituksen alapuolella. Muualla tarkkailualueelia hajakuormi­tus oli vallitsevana ja vaikeutti pistemäisen kuormituksen haittojen arviointia.

Tutkimuksessa vertailueena toimivan Karkkilan Pyhäjärveen laskevan Saavajoen vesi on ruskeaa ja humuspitoista, mutta laadultaan pääosin tyydyttävää.

Vanjoen suurin kuormituslähde on maatalouden hajakuormitus. Veden laatu heikkenee kuitenkin selvästi jo Karkkilan jätevedenpuhdistamon alapuolella. Joen alaosan epätavallisen korkeat bakteeripitoisuudet johtuvat pistekuormituksen lisäksi myös jokivarren maatalouden ja haja-asutuksen vesiensuojelun laiminlyönneistä. Ajoittain suuret bakteeripitoisuudet näkyvät Hiidenveden syvänteellä saakka.

Vihtijoen Hiidenveteen tuomalla ravinnekuormituksella on oleellinen osuus Kirkkojärven rehevöitymisessä. Joen ravinne- ja kiintoainepitoisuudet ovat yleensä suuremmat kuin Saava- ja Vanjoessa. Vuonna 1994 tehdyn puro- ja ojavesikartoituksen mukaan Vihtijoen alaosan haja-asutusalueella on runsaasti jokeen likavesiä laskevia kuormituslähteitä.

Hiidenveden kapeiden salmien erottamat Mustionselkä ja Kirkkojärvi ovat muuta järveä selvästi rehevämpiä, lisääntyvää rehevöitymistä on viime aikoina kuitenkin havaittu myös järven selkäalueella. Rehevyys näkyy korkeina ravinnepitoisuuksi­na, ravinnetasapainon muuttumisena, alusveden laajenevina happikatoina ja leväkukintoina.

Hiidenvedellä käynnistettiin vuoden 1994 aikana järven kunnostamiseen tähtäävä projekti, jossa menetelmänä käytetään mm. hoitokalastusta. Alustavat koekalas­tukset on tehty ja projektille on laadittu jatkosuunnitelma. Hoitokalastus on kuitenkin vain pieni osa tarvittavista toimenpiteistä. Tärkein perusasia on saada hajakuormituksen ravinnepäästöt nopeasti alenemaan.