Julkaisu 4/2023
Jussi Vesterinen, Virve Ståhl, Ekaterina Ikonen, Katja Pellikka, Erkka Laitinen, Kirsi Mansilla,
Paavo Ojanen & Juha-Pekka Vähä
Hiidenvesi on Uudenmaan toiseksi suurin järvi Lohjan kaupungin ja Vihdin kunnan alueella. Ihmistoiminta
(mm. säännöstely, maankäyttö, teollisten ravinteiden käyttöönotto) on heikentänyt järven tilaa ja kiihdyttänyt sen rehevöitymistä. Nykyisin Hiidenveden ekologinen tila on tyydyttävä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on koordinoinut Hiidenveden kunnostusta lukuun ottamatta muutaman vuoden jaksoa, jolloin koordinointi tapahtui Vihdin kunnan toimesta (vuosina 2005–2007). Tässä raportissa esitellään Hiidenveden kunnostus 2020–2022 -hankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset. Hanke on toteuttanut nykyistä Hiidenveden hoito- ja kunnostussuunnitelmaa ja saanut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta 50 % avustusta toteutuneista kustannuksista.
Valuma-alueelle hankkeessa rakennettiin kuusi uutta kosteikkoa, kunnostettiin kaksi kosteikkoa ja tehtiin laaja kosteikkokartoitus kunnostustarpeen selvittämiseksi. Lisäksi tehtiin kosteikkojen toimivuuden seurantaa viidellä kosteikolla. Hanke oli järjestämässä pellonpiennartilaisuuksia maatalouskuormituksen vähentämiseksi ja antoi hevostallineuvontaa. Hankkeen aikana valmistui Hiidenveden ravinnetasetutkimus ulkoisen ja sisäisen fosforikuormituksen päivittämiseksi, ja tärkeimmissä maatalousuomissa kuormitusta mitattiin jatkuvatoimisesti. Lisäksi tehtiin ravintoverkon seurantatutkimusta ja isosorsimon poistoa. Hankkeessa laadittiin valuma-alueen pienemmille järville, Averialle ja Lehmijärvelle, kunnostussuunnitelmat ja Vaskijärvelle kunnostustarkastelu.
Hankkeessa jatkettiin pitkäjänteistä kunnostustyötä Hiidenveden vedenlaadun ja virkistyskäytön parantamiseksi ja saatiin laajennettua kunnostustyötä useisiin yhteistyöhankkeisiin. Seurannan perusteella näyttää, ettei Hiidenveden tilassa ole vedenlaadun ja kuormituksen osalta tapahtunut merkittäviä muutoksia suuntaan tai toiseen viimeisen 20 vuoden aikana. Ravinnetasetutkimuksen perusteella sekä sisäinen että ulkoinen kuormitus ovat likimain samalla tasolla kuin 20 vuotta sitten. Ulkoinen kuormitus ylittää edelleen järven sietokyvyn, joten kunnostuksen pääpaino kannattaa pitää valuma-alueella. Sisäistä kuormitusta Hiidenvedellä on hankala hallita, mutta hoitokalastusta sisäisen kuormituksen vähentämiseksi ja kalakannan rakenteen parantamiseksi olisi mahdollista toteuttaa matalimmilla alueilla Mustionselällä ja Kirkkojärvellä. Petokala:saaliskala-suhdetta kannattaa pyrkiä parantamaan etenkin rehevimmillä ja matalimmilla alueilla.
