Julkaisu 13/2023
Jussi Vesterinen, Salla Heikkinen, Jorma Valjus, Maj Rasilainen
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) ja Kirkkonummi-Siuntionjoen kalatalousalueen yhteishankkeessa kartoitettiin Suomenlahdella Tavastfjärdenin ja Linlon välisellä alueella erityisesti hauen, ahvenen ja kuhan poikastuotantoa ja poikastuotantoalueiden laatua. Lisäksi hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin ”haukitehdas” (haukikosteikko) Pickala Golfin alueelle Pikkalanlahdelle. Hanke sai avustusta Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta kalastonhoitomaksuvaroista ja sen työt toteutettiin vuoden 2022 aikana.
Hankkeessa toteutettiin poikaskartoituksia Gulf Olympia -poikaspyydyksellä sekä valkolevyllä ja kutualueinventointeja viistokaikuluotaamalla. Gulf-poikaspyynneillä saatiin yhteensä 328 kalanpoikasta, joista tunnistettiin yhteensä kuusi lajia/lajiryhmää. Silakka oli ylivoimaisesti runsain laji Gulf-saaliissa, 86 % kokonaisyksilömäärästä, muiden lajien osuuksien ollessa muutaman prosentin luokkaa. Kuhia saatiin ainoastaan Tavastfjärdenin alueelta ja yhteensä yhdeksän yksilöä.
Hauen lisääntymisalueet ovat Tavastfjärdenin–Linlon alueella kärsineet selvästi rehevöitymisestä, joka ilmeni vesikasvillisuuden pinnan päällysleväkasvustoina, liejuisuutena ja sameutena rantavesissä. Haukikartoituksen koealoilla oli nähtävissä eroja vesikasvillisuuden päällyslevämäärissä, joka heijastui nähtävästi myös poikasten havainnoinnissa. Järsö sundista, joka oli Tavastfjärdeniä puhtaampi päällyslevän osalta, havaittiin hankkeen ainoat hauen poikaset. Kutevia haukia kuitenkin havaittiin myös Tavastfjärdenillä.
Tulosten perusteella Tavastfjärdenin alue sameavetisenä on kuhalle erittäin suotuisa lisääntymisalue. Samoin on todennäköisesti myös Järsö sundin alue, vaikkei sieltä poikasia vuonna 2022 saatukaan. Molemmille lahtialueille laskevat virtavedet saattavat olla myös kuhien lisääntymisalueina merkittäviä, mikäli erityisesti lämpötila ja sameus pysyvät kuhalle suotuisina.
Tavastfjärdenin alueella haukien lisääntymisalueiden parantamiseksi olisi kannattavaa tehdä toimenpiteitä, kuten haukikosteikkoja tai ylitiheiden ruovikoiden niittoa mosaiikkimaiseksi (petokalakäytävät). Samoin myös ulkoisen kuormituksen vähentäminen on olennaista, jotta rehevöitymiskehitystä saadaan hillittyä. On mahdollista, että hauetkin hyödyntävät alueelle laskevia virtavesiä, joita ei tässä hankkeessa kartoitettu. Mikäli haukikosteikoita lähdetään suunnittelemaan, olisi virtavesien niiden varrella olevien kosteikkoalueiden haukitilannetta hyvä kartoittaa. Myös Pikkalanlahdelle tässä hankkeessa toteutettuun haukitehtaaseen on syytä kohdistaa kalan poikasten seurantaa tulevaisuudessa.
