Julkaisu 14/2022
Miina Rautiainen, Katja Pellikka, Paavo Ojanen, Maj Rasilainen
Hulevedet ovat merkittävä ulkoisen kuormituksen lähde Veikkolan järviin. Alueen maankäyttö on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana nopeasti, ja rakennetut alueet tiivistyvät edelleen, jolloin myös läpäisemättömien pintojen määrä kasvaa.
Hulevedet ovat maan pinnalta, rakennusten katoilta tai muilta pinnoilta pois johdettavia sade- ja sulamisvesiä. Ne kuormittavat vesistöjä paitsi tulvien myös erityisesti rakentamisen aikana. Uusilla alueilla hulevesien hallintaan voidaan vaikuttaa jo kaavoitusvaiheessa, mutta vanhoilla alueilla voi olla vaikeaa löytää tilaa hulevesiratkaisuille.
Tässä selvityksessä tarkasteltiin Kirkkonummella sijaitsevan Veikkolan alueen hulevesiä ja mahdollisia hallintavaihtoehtoja kartta- ja maastotarkastelujen avulla. Lisäksi selvitys sisältää tulokset haitta-aineisiin keskittyneestä hulevesinäytteenotosta.
Perinteisesti hulevedet johdetaan pois pihoilta ja kaduilta sadevesiviemäreitä pitkin ojiin tai paikoin myös suoraan vesistöihin. Veikkolan hulevesiverkostossa on Vesilaitoksen aineistojen perusteella 26 purkupistettä. Hulevesien tehokas hallinta vaatii yhteisen tahtotilan, laaja-alaista yhteistyötä ja ymmärrystä hulevesien vaikutuksesta vesistöihin.
Keskeinen toimija hulevesiasioissa on kunta. Kaavoituksella voidaan ohjata kiinteistönomistajia entistä parempaan hulevesien hallintaan. Myös katu- ja muita suunnitelmia tehtäessä voidaan suosia ja edistää viivyttäviä ratkaisuja, jotka parantavat hulevesien hallintaa perinteisen verkostoon johtamisen sijaan. Suunnittelun tukena ja rakentamisen ohjauksessa voi olla avuksi viherkerroin. Hulevesien hallintaa voidaan parantaa sekä lisäämällä hulevesien viivyttämistä että suodatusratkaisuilla sen laadun parantamiseksi. Keskeistä on, että hulevesien johtamista vesistöön sellaisenaan vältetään aina kun se vain on mahdollista.
Tässä selvityksessä tehtyjen hulevesiehdotusten toteuttamiseksi tarvitaan tarkempaa jatkosuunnittelua, laskentaa, mitoitusta ja niiden pohjalta kustannusten ja hyötyjen arviointia. Lisäksi tulisi arvioida hulevesiratkaisuista saatava laskennallinen hyöty vesistöjen vedenlaadun kannalta suhteessa niistä koituviin kustannuksiin.
