Julkaisu 14/2023
Heidi Tanttu, Jorma Valjus, Marja Valtonen, Tiina Asp
Hangon merialueen yhteistarkkailun vuosi 2022 oli ns. laaja tarkkailuvuosi, jolloin vuosittaisen vedenlaatutarkkailun lisäksi koottiin edeltävältä neljältä vuodelta biologisten (pohjaeläimet, kasvillisuus, kalat) tarkkailujen tulokset. Tarkkailuvelvollisia olivat Hangon Vesi -liikelaitos, Hangon Puhdistamo Oy, Hangon kaupunki (Hangon suljettu kaatopaikka) ja Oy Forcit Ab. Vapaaehtoisina osallistuivat Hangon satama ja ViskoTeepak Oy Ab.
Tarkkailualueen pistemäinen jätevesikuormitus kohdistuu Hangon eteläpuolelle, jossa hyvien sekoittumisolosuhteiden seurauksena pistekuormituksen vaikutuksia ei ole juuri näkyvissä ja alusveden happitilanne pysyy hyvänä. Suljetummalla Bengtsårin alueella vedenlaatu on tarkkailun heikointa, vaikka pistekuormitus on siellä päättynyt. Alusveden happi oli Bengtsårilla loppukesällä 2022 loppu ja ravinnepitoisuudet koholla viitaten sisäiseen kuormitukseen. Hangon pohjoispuolelle lasketaan ainoastaan Forcitin jäähdytysvesiä. Pohjoispuoliset ja Forcitin edustan havaintopaikat olivat Bengtsårin aluetta vähemmän, mutta eteläistä merialuetta enemmän reheviä. Ajoittain alusveden happipitoisuudet olivat pohjoispuolella kesällä hieman alentuneet, mutta veden sekoittuminen on sielläkin varsin voimakasta. Vuosien 2019–2022 keskimääräiset heinä-elokuun a-klorofyllipitoisuudet vastasivat Bengtsårin alueella ja paikoin Hangon pohjoispuolella välttävää ja Hangon eteläpuolella tyydyttävää tilaa. Suursuon suljetun kaatopaikan ojapisteissä vedenlaatu oli ajoittain heikkoa, mutta uoman purkualueella meressä vaikutuksia ei näkynyt.
Pohjaeläimistö oli tarkkailualueella melko monipuolista. BBI-indeksin arvot olivat pääasiassa samaa luokkaa kuin vuonna 2018 vastaten hyvää tai erinomaista tilaa, paitsi Gunnarstrandilla 30 metrin syvyydessä tilaluokka oli tyydyttävä. Vesikasvitutkimuksessa havaitut lajit ja niiden runsaudet olivat tavanomaisia eikä jätevesikuormituksen vaikutuksia havaittu kasvillisuudessa.
Koekalastuksissa Hankoniemen pohjoispuolella runsain laji oli ahven yli 60 % saalisosuudella. Koekalastusten yksikkösaalis oli yli kilon Hangon eteläpuolta korkeampi ja varsin lähellä Tvärminnen vertailualueen tasoa. Sekä laji- että lajiryhmäkohtaiset muutokset vuoden 2018 tuloksiin ovat pieniä. Ahvenkalojen osuus saaliista on hyvä ja petokalojen osuus kasvoi. Hankoniemen eteläpuolella runsaimmat lajit olivat särki ja ahven lähes yhtä suurilla saalisosuuksilla. Vuoteen 2018 verrattuna ahvensaalis puolittui ja särkikalojen saalisosuus kasvoi. Särkikalojen yksikkösaalis pysyi kuitenkin ennallaan, joten särkikalojen määrässä ei havaittu muutoksia.
