Julkaisu 3/2020
Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 -hankkeessa käynnistetään Siuntionjoen valuma-alueen vesistöjen pitkän aikavälin kunnostustyö. Hankkeen konkreettisena toimenpiteenä vuonna 2019 täydennettiin Petäjärven veden laadun tutkimustietoa, kerättiin olemassa olevat aineistot ja edistettiin järven valuma-alueen kunnostusta. Järvelle ei ole aikaisemmin laadittu kunnostussuunnitelmaa.
Petäjärvi on matala ja savimaiden ympäröimä, melko pieni, Siuntionjoen vesistöalueen latvajärviä Kirkkonummella. Järvi on luontaisestikin rehevä, mutta liian suuren ulkoisen kuormituksen myötä rehevyys on vuosien kuluessa kasvanut ja ravintoketju vinoutunut. Petäjärvi on luokiteltu välttävään ekologiseen tilaan. Järven läntisin osa, Heparista laskevan uoman ympärystö, kuuluu Heparin lintujensuojelualueeseen.
Järvelle laskettiin kuormitus ympäristöhallinnon VEMALA-ohjelmalla ja kuormituksen vähentämistavoite Load Lake Response -ohjelmalla. Ulkoista kuormitusta tulisi vähentää fosforin osalta 53 % ja typen osalta 37 %, jotta järvi saavuttaisi hyvän ekologisen tilan.
Petäjärven ravinnepitoisuudet ovat kasvaneet vuosi vuodelta, vaikka ulkoinen kuormitus järveen on vähentynyt. Levien määrä on myös kasvanut vuosien kuluessa. Vesinäytetulosten perusteella järvi on voimakkaan sisäkuormitteinen. Tähän saattaa olla syynä aikaisempi ulkoinen kuormitus, järven mataluus ja alttius tuulen sekoittavalle vaikutukselle, sedimentin ajoittain hapettomuus ja korkea pH sekä runsas ja särkivaltainen kalasto. Petäjärven eläinplankton on pienikokoista ja siitä puuttuvat lähes täysin suurikokoiset vesikirput, jotka pystyisivät laiduntamaan leviä tehokkaasti.
Ulkoisen kuormituksen vähentäminen on kaikkein tärkein kunnostustoimenpide. Valuma-alueella on 27 ha herkästi erodoituvia peltoja, joihin kannattaa ensisijaisesti kohdistaa vesiensuojelulliset toimenpiteet. Pelloilla tehtävien toimenpiteiden lisäksi haja-asutuksen jätevesien poisjohtaminen tai parempi käsittely ovat mahdollisia kunnostuskeinoja. Valuma-alueella on myös paljon hevostalleja, joilla voi olla vaikutusta järveen kohdistuvaan kuormitukseen.
Sisäisen kuormituksen hillitsemiseksi nykyistä tehokkaampi hoitokalastus olisi todennäköisesti tehokas kunnostuskeino. Umpeenkasvua on mahdollista hillitä järven vedenpinnan nostolla. Järven vedenpintaa on aikoinaan laskettu useita metrejä.
Kunnostussuunnitelmassa esitetään kunnostustyön vuosisuunnitelma vuosille 2020–2030.
