Valitse sivu

Julkaisu 36/1994

Hiidenveden ja eräiden siihen laskevien vesistönosien yhteistarkkailu vuonna 1993 koostui fysikaalis-kemiallisista vesianalyyseistä sekä Hiidenveden osalta myös levien biomassaa mittaavan a-klorofyllin määrittämisestä kasvukaudella.

Sääolosuhteet muistuttivat alkuvuoden osalta edellisvuosia: alkutalvi oli leuto ja vesistöissä oli runsaasti vettä. Kevät oli lämmin ja kuiva, kesä ja syksy olivat kylmiä ja paikoin sateisia. Loppuvuoden vesivarat olivat vähissä. Talvi alkoi ja vesistöt jäätyivät etuajassa.

Hiidenveden pistekuormitus koostui tarkastelujaksolla pääosin Karkkilan jätevesistä (Vanjoen alue) ja Vihdin kirkonkylän jätevesistä (Kirkkojärven alue) yhteenlasketun osuuden ollessa yli 95 % kokonaismäärästä.

Vesistön kannalta merkittävintä jaksolla 1989-1993 on ollut fosforikuormituksen aleneminen. Puhdistamot toimivat vuonna 1993 tasaisesti, joskaan kaikkia lupaehdoissa esitettyjä vaatimuksia ei kaikkien puhdistamojen osalta kyetty täyttämään. Suurin ongelma vuonna 1993 oli hulevesien suuri määrä. Vaikein tilanne oli Karkkilassa, jossa pahimmillaan yli puolet vesistä joutui käsittelemättömänä vesistöön.

Jätevesikuormituksen vaikutukset vesistöissä näkyivät parhaiten jokialueella välittömästi pistekuormituksen alapuolella. Muualla tarkkailualueella hajakuormitus vaikeutti haittojen arviointia.

Tutkimuksessa vertailualueena toimivan Karkkilan Pyhäjärveen laskevan Saavajoen vesi on ruskeaa ja humuspitoista, mutta laadultaan pääosin tyydyttävää.

Vanjoen suurin kuormituslähde on maatalouden hajakuormitus. Veden laatu heikkenee kuitenkin selvästi Karkkilan jätevedenpuhdistamon alapuolella. Joen alaosan epätaval­lisen korkeat bakteeripitoisuudet johtuvat pistekuormituksen lisäksi myös jokivarren maatalouden ja haja-asutuksen vesiensuojelun laiminlyönneistä. Ajoittain suuret bakteeripitoisuudet näkyvät Hiidenveden syvänteellä saakka.

Vihtijoen Hiidenveteen tuomalla ravinnekuormituksella on oleellinen osuus Kirkkojärven rehevöitymisessä. Vihtijoen ravinne- ja kiintoainepitoisuudet ovat yleensä suuremmat kuin Saava- ja Vanjoessa.

Hiidenveden kapeiden salmien erottamat Mustionselkä ja Kirkkojärvi ovat muuta järveä selvästi rehevämpiä, viime aikoina rehevöitymistä on kuitenkin havaittu myös järven selkäalueella. Rehevyys näkyy korkeina ravinnepitoisuuksina, alusveden happikatoina ja leväkukintoina.