Julkaisu 35/1994
Siuntionjoen vesistön kuormittajien yhteistarkkailu vuonna 1993 koostui fysikaalis-kemiallisista vesianalyyseistä sekä järvien (Björnträsk, Tjusträsk, Vikträsk) a-klorofyllimäärityksistä kasvukaudella. Vesinäytteitä otettiin yhteensä 36 havaintopisteeltä, 4-6 näytettä/piste.
Sääolosuhteet muistuttivat alkuvuoden osalta edellisvuosia; alkutalvi oli leuto ja vettä oli runsaasti, loppuvuonna vesivarat olivat vähissä ja vesistöt jäätyivät etuajassa.
Tärkeimmät pistekuormittajat yhteistarkkailualueella olivat Nummelan puhdistamo Vihdissä, Siuntion kunnan puhdistamo Siuntiossa ja Oy Partek Ab:n Ratametsän allas Muijalassa, 98 % vesistön jätevesi- ja lika-ainekuormituksesta tulee näistä kolmesta. Pienemmät pistekuormittajat ovat merkityksellisiä lähinnä paikallisesti. Lohjan kunnan Munkkaanojan puhdistamon yhdistäminen vuoden alussa Lohjan Pitkäniemen puhdistamoon vähensi Siuntionjoen vesistön pistekuormitusta noin 40 %.
Risubackajoki oli kuten ennenkin voimakkaasti kuormitettu: Oy Partek Ab:n jätevesien vaikutukset näkyivät tehtaan alapuolisessa Arvolanojassa pääasiassa kohonneina sähkönjohtavuus-, pH-, ammoniumtyppi- ja sulfaattiarvoina. Nummelan suunnasta tulevaa vettä voi ajoittain verrata puhdistettuun asutusjäteveteen. Risubackajoki toi vuoden 1993 aikana Björnträskiin arviolta noin 510 kg fosforia ja noin 60 t typpeä.
Kivikoskenpurossa näkyi Lohjan Aseman kaatopaikan vaikutus kohonneina ravinnepitoisuuksina. Munkkaanojan veden laatu oli vuonna 1993 vielä tammikuussa huono. Vuoden muilla havaintokerroilla veden laatu oli selvästi parantunut, mikä on tulosta Munkkaanojan jätevesien kääntämisestä pois Siuntionjoen vesistöstä.
Veijansån-Kirkkojoen haarassa näkyi alueen voimakas hajakuormitus: kiintoaineen ja fosforin pitoisuudet olivat suurimmat virtaaman ollessa suurimmillaan. Kirkkojoen vaikutus Siuntionjoen päähaaraan oli jälleen selvä: kiintoaine-, ravinne- ja myös bakteeripitoisuudet kohosivat yhtymäkohdan jälkeen. Siuntionjoen ainevirtaama (arvioitu Tjusträskin ja Vikträskin väliseltä jokiosuudelta) vuoden 1993 aikana oli noin 18 t fosforia, noin 260 t typpeä ja noin 4600 t kiintoainetta.
Siuntionjoen järvien Björnträskin, Tjusträskin ja Vikträskin rehevyys näkyy pääasiassa alusveden happikatoina, leväkukintoina ja korkeina ravinnepitoisuuksina. Kaikkien kolmen järven kunnostustoimet aloitettiin vuoden 1993 aikana: Tjusträskin ja Vikträskin syvänteisiin asennettiin hapettimet ja Björnträskin ainetaseen selvittämiseksi laadittiin alustavat suunnitelmat.
Vuoden 1993 aikana alusveden happipitoisuus oli Björn-, Tjus- ja Vikträskissä melko hyvä, lähelle nollaa hapen määrä laski ainoastaan Vikträskin syvänteellä elokuussa. Ravinnepitoisuudet olivat kaikissa järvissä korkeita ja Björnträskin ja Tjusträskin minimiravinne (!evien kasvua säätelevä ravinne) oli fosforin sijasta typpi. Planktonlevästön a-klorofyllin perusteella mitattu rehevyys oli Björnträskissä jonkin verran noussut edellisvuodesta, Tjusträskissä ja Vikträskissä se oli pysynyt kutakuinkin ennallaan.