Julkaisu 293/2019
Lohjanjärven yhteistarkkailualueen sekä Mustionjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailualueen tarkkailutuloksia vuodelta 2018 tarkastellaan toista kertaa samassa yhteenvetoraportissa. Raportti kat-taa Karjaanjoen valuma-alueen alaosan Lohjanjärveltä aina Pohjanpitäjänlahden kautta Tammisaaren edustan merialueelle. Molemmilla yhteistarkkailu-alueilla seurataan veden laatua vuosittain ja v. 2018 tarkkailtiin veden laadun lisäksi Lohjanjärvellä myös pohjaeläimiä, joka raportoidaan laajan vuoden yhteydessä.
Lohjanjärven alueen pistekuormittajia v. 2018 olivat kaksi Lohjan kaupungin yhdyskuntapuhdistamoa Pitkäniemi ja Peltoniemi sekä Sappi Europe Kirknie-men paperitehdas. Tarkkailuun osallistui myös Lohjan kaupungin ympäris-töyksikkö vapaaehtoisella seurantapisteellä. Mustionjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailualueella on tapahtunut viime vuosina useita muutoksia. Tarkkailussa olivat v. 2018 mukana Raaseporin veden Karjaa-Pohjan puhdistamo ja Tammisaaren Skeppsholmenin puhdista-mo, jotka muodostavat pääosan alueen jätevesikuormituksesta sekä Hangon satama (Koverharin satama). Myös Geberit Production Oy osallistui tarkkai-luun vapaaehtoisesti. Pistekuormittajien puhdistustulokset olivat pääsääntöi-sesti lupien ja asetusten mukaisia.
Lohjanjärven alueella veden laatu ei merkittävästi muuttunut edellisvuodesta. Isoselän syvänteen pohjanläheisestä vedestä ei ole havaittu alle 4 mg/l happi-pitoisuuksia 2014–2018. Selvimmät pistemäisen jätevesikuormituksen vaiku-tukset havaittiin Lohjanjärvellä talvella 2018 Liessaareen syvänteessä kohon-neina bakteeri- ja typpipitoisuuksina. Myös eteläosan Mangsön syvänteellä näkyi talvella viitteitä jätevesikuormituksesta, jonka vaikutuksia pyritään lieventää hapettamalla. Karjalohjanselkä on kokonaisuudessaan vedenlaadul-taan paras alue Lohjanjärvellä. Heikoimmassa tilassa ovat Maikkalanselkä ja Lohjan keskustaajaman lähivedet. Pohjanpitäjänlahdella pistekuormitusten vaikutusten erottaminen Mustionjoen tuomasta hajakuormituksesta on vai-keaa, koska lahden kuormituksesta suurin osa tulee Mustionjokea pitkin. Ajoittain Pohjanpitäjänlahdella näkyy pistemäisen jätevesikuormituksen vaikutuksia. Vaikka jätevedenpuhdistamoilta tuleva kuormituksen määrä on vähentynyt, on Pohjanpitäjänlahden perukka edelleen varsin rehevä veden-laadun perusteella. Merialueen rehevyystaso laskee selvästi Tammisaaresta ulospäin mentäessä.
Yhteistarkkailualueiden suurin ongelma on rehevöityminen, joka johtuu suuresta ravinnekuormituksesta. Kuormitus muodostuu suurimmalta osin haja-kuormituksesta, jonka merkittävimmät lähteet ovat peltoviljely ja luonnonhuuhtouma.
