Julkaisu 284/2018
Hiidenveden alueen yhteistarkkailuun 2017 osallistuivat Vihdin Vesi ja Karkkilan vesihuoltolaitos perustuen jätevesipuhdistamoiden ympäristölupiin. Vihdin ja Karkkilan ympäristönsuojelun toimialat olivat mukana perustuen kuntien velvoitteiseen seurata ympäristönsä tilaa. Vapaaehtoisesti tarkkailuun osallistuivat Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ja Hiidenveden kunnostus -hanke.
Alueen jokien veden laatu oli useimpien ominaisuuksien osalta heikoimmillaan kevättulvien aikaan ja osittain vielä kevättä selvemmin syksyllä, kun runsaat sateet nostivat valumia ja virtaamia. Saavajoen ja Vanjoen yläosan veden laatu oli jokialueista paras. Eniten ravinteita oli Vihtijoessa ja Vanjoen alaosilla. Karkkilan puhdistamon pistekuormitus ei merkittävästi nostanut Vanjoen ravinnepitoisuuksia. Sen sijaan vaikutus näkyi ajoittain puhdistamon purkuveteen viittaavien bakteerimäärien kasvuna. Vihtijoen veden laatu oli kolmesta joesta heikoin.
Merkittävä osa Hiidenveden ravinnekuormituksesta tulee jokien mukana.
Kuormitusmalli VEMALAn vuosia 2008–2017 koskevien laskelmien mukaan suurin fosfori- ja typpikuormitus kohdistuu Hiidenveden Kiihkelyksenselälle, pienin Retlahdelle. Pistekuormituksen osuus Hiidenveden ravinteiden kokonaiskuormituksesta on muutaman prosentin luokkaa. Sekä Karkkilan että Vihdin kirkonkylän puhdistamot toimivat hyvin vuonna 2017.
Hiidenveden happitilanteessa ilahduttavaa on, että järven syvimmän alueen, Kiihkelyksenselän lähes 30 metrisen syvänteen pohja on pysynyt hapellisena kesästä 2006 alkaen. Tätä voidaan pitää yhtenä merkkinä Hiidenveden tilan paranemisesta. Heikoimmat happilukemat mitattiin vuonna 2017 Isontalonselältä ja Kirkkojärveltä.
Hiidenveden ravinnekuormitus oli pääosin peräisin Vihtijoen valuma-alueelta ja Vanjoen keski- ja alaosilta. Pitoisuudet Hiidenvedessä laimenivat hiljalleen länteen päin mentäessä. Suurimmat pitoisuudet todettiin Kirkkojärvellä, vähiten reheviä olivat Kiihkelyksenselkä ja Retlahti.
Hiidenveden syvimmän syvänteen pohjan happitilanteen paranemisen ohella näyttää siltä, että myös järven sameuslukemat ovat pienentyneet ja sinileväkukintojen määrä on vähentynyt, joten valuma-alueella tehdyt kunnostustyöt alkavat tuottaa tulosta.
