Julkaisu 27/1993
Vuoden 1992 tarkkailu suoritettiin ohjelmanmukaisesti ja eri näytepisteiltä otettiin näytteitä 3-5 kertaa.
Tarkkailuvuoden sääolot olivat jälleen varsin erikoiset. Talvi oli sateinen ja leuto, jonka seurauksena virtaama vesistöissä oli suuri läpi talven. Suuren valuman johdosta maalta tuleva vesistökuormitus oli suuri. Kesä oli toisaalta hyvin kuiva, mikä aikaansai hyvin pienet virtaamat kesällä ja alkusyksyllä.
Pistekuormittajien osalta suurempia muutoksia verrattuna edellisvuoteen ei ole tapahtunut. Puhdistamoille asetetut lupaehdot täytettiin pääosin. Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistamolla fosforiarvoja ylitettiin lyhytaikaisesti ja Rögrundin kohdalla BHK7-arvot ylittyivät tilapäisesti saneeraustöiden johdosta. IDO:n kiintoainepäästöt ylittivät pariin otteeseen asetetut raja-arvot ja Fundia Koverharilla oli lieviä ongelmia öljykuormituksen kanssa.
Mustienjoessa jätevesien vaikutukset näkyivät lähinnä kohonneina ammoniumtyppi- ja bakteeripitoisuuksina Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamon alapuolella. Selvimmin jätevesien vaikutukset olivat kesällä jolloin joen virtaama oli pienimmillään. Joen suualueella esiintyi lisäksi ajoittain vähän mineraaliöljyä.
Fiskarsinjoen veden laatu oli viime vuosien tasolla, ja kesäisin virtaaman ollessa pieni veden hygieeninen laatu heikkeni.
Österbyn kaatopaikan kuormitus Huluvikeniin laskevan Kvarnbackabäckeniin on vähentynyt selvästi viime vuosina, mutta kaatopaikan laajenemisen myötä kaatopaikka kuormittaa nykyisin myös Österbybäckeniä. Suurin osa kaatopaikkavesistä johdetaan kuitenkin Rögrundin puhdistamoon. Kaatopaikan vaikutukset ovat kuitenkin selvästi havaittavissa Österbybäckenissä. Puron varrella oleva haja-asutus kuormittaa myös puroa jossain määrin.
Pohjanpitäjänlahden happitilanne on viime vuosina kehittynyt erittäin huonoksi syksyisin. Näin oli tilanne myös vuonna 1992. Heikko happitilanne vallitsi vuonna 1992 hyvin pitkään, koska uutta vettä työntyi Tammisaaren siltojen alta vasta vuoden 1993 helmikuussa. On aivan ilmeistä että Pohjanpitäjänlahteen kohdistuva happea kuluttava kuormitus on liian suuri. Huomattava osa tästä kuormituksesta tulee Mustienjoelta ja sen yläpuoliselta Lohjanjärveltä.
Tammisaaren matalat lähivedet ovat luonnostaan varsin rehevät. Tammisaaren jätevesipäästöt ovat kuitenkin lisänneet rehevöitymistä. Tilanne on jo vuosia pysynyt melko muuttumattomana. Selvimmin jätevesien tehostunut puhdistus näkyy veden hygieenisessä laadussa, joka on parantunut viime vuosina. Ajoittain jäteveden vaikutukset näkyvät kuitenkin edelleen ja talvella 1992 suolistoperäisten kolibakteerin määrät olivat suuret Båssafjärdenillä.
Tammisaaren ulkopuolisella merialueella ravinnetaso laskee kohti ulkomerta ja vesi kirkastuu. Yleisesti ottaen jätevesien suorat vaikutukset veden laatuun olivat tällä alueella lievät. Lähinnä ne näkyivät ajoittain hieman kohonneina bakteeripitoisuuksina pintavedessä. Koverharin edustalla sekä Järnön pienvenesatamassa esiintyi myös jonkun verran öljyä.
