Julkaisu 26/1993
Siuntionjoen vesistön kuormittajien yhteistarkkailu vuonna 1992 koostui fysikaalis-kemiallisista vesianalyyseistä sekä järvien (Björnträsk, Tjusträsk, Vikträsk) a-klorofyllimäärityksistä kasvukaudella. Vesinäytteitä otettiin yhteensä 39 havaintopisteeltä, 4-6 näytettä/piste.
Sääolosuhteet muistuttivat kahta edellisvuotta: talvi oli leuto ja vuoden keskimääräinen virtaama oli pitkänajan keskiarvoja suurempi.
Tärkeimmät pistekuormittajat yhteistarkkailualueella ovat Nummelan puhdistamo Vihdissä, Munkkaanojan puhdistamo Lohjan kunnassa, Siuntion kunnan puhdistamo ja Oy Partek Ab:n Ratametsän allas Muijalassa. 95 % jätevesi- ja lika-ainekuormituksesta tulee näistä neljästä. Pienemmät pistekuormittajat ovat merkityksellisiä lähinnä paikallisesti. Vuoden 1992 kokonaiskuormitus oli samaa luokkaa kuin parina edellisvuonna. Puhdistusvaatimukset täytettiin pääosin. Kuormitus tulee kuitenkin merkittävästi vähenemään vuonna 1993 Munkkaanojan puhdistamon liityttyä Lohjan Pitkäniemen puhdistamoon.
Risubackajoki oli kuten ennenkin voimakkaasti kuormitettu: Oy Partek Ab:n jätevesien vaikutukset näkyivät tehtaan alapuolisessa Arvolanojassa pääasiassa kohonneina pH-, ammoniumtyppi- ja sulfaattiarvoina. Nummelan suunnasta tulevaa vettä voidaan ajoittain verrata puhdistamattomaan asutusjäteveteen. Risubackajoki toi vuoden 1992 aikana Björnträskiin n. 520 kg fosforia ja n. 40 t typpeä.
Kivikoskenpurossa kaatopaikan vaikutus näkyi selvästi kohonneina ravinne- ja bakteeripitoisuuksina. Myös Munkkaanojan veden laatu oli vuonna 1992 vielä huono. Puhdistamon sulkeminen tulee näkymään lähinnä ravinne- ja bakteeripitoisuuksissa.
Veijansån-Kirkkojoen haarassa näkyi alueen voimakas hajakuormitus: kiintoaineen ja fosforin pitoisuudet olivat suurimmat virtaaman ollessa suurimmillaan. Kirkkojoen vaikutus Siuntionjoen päähaaraan oli selvä: ravinne- ja myös bakteeripitoisuudet kohosivat yhtymäkohdan jälkeen erityisesti alivirtaaman aikaan.
Kurjolampea lukuunottamatta kaikki alueella tutkitut järvet olivat reheviä. Rehevöityminen näkyy pääasiassa happikatoina ja leväkukintoina. Vuonna 1992 alusveden happitilanne oli huonoin Vikträskissä, jossa pitoisuudet laskivat lähelle nollaa helmi- ja heinäkuussa. Järvien kuormitus on pääosin peräisin hajakuormituksesta (lähinnä peltoviljelystä). Suuri merkitys on myös järvien sisäisellä kuormituksella, jota ei kuitenkaan ole alueella tutkittu.
