Valitse sivu

Julkaisu 255/2015

Lohjan kaupungin koordinoiman Lohjan pohjavesien yhteistarkkailun tavoitteena on kattaa Lohjanharjun pohjavesialueen tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet. Kuntaliitosten myötä tarkasteltiin myös kolmen Lohjanharjun ulkopuolisen vedenottamon raakaveden laatua. Vuonna 2014 yhteistarkkailuun osallistuivat Lohjan vesi- ja viemärilaitos, Lohjan kaupungin ympäristöyksikkö ja tekninen toimi / kunnallistekniikka (Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostus ja Suitiantien välivarastointialue), Cembrit Production Oy, Enics Finland Oy, Lehmijärven Romu ja Rauta Oy, Lemminkäinen Infra Oy / Muijalan asfalttiasema, Nordic Waterproofing Oy kattohuopatehdas, Peab Industri Oy / MBR Lohjan betoniasema, Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Ky, Rudus Oy / betonituotetehdas, Skanska Infra Oy (Muijalan ja Ratametsän kaatopaikkakohteet). Pohjaveden tarkkailu perustui eri osapuolten lupaehtojen mukaisiin tarkkailuohjelmiin. Vuonna 2014 mittauksia tehtiin 12 vedenottamolta, Tytyrin kalliopohjavedestä ja 76 pohjavesiputkesta tai kaivosta.

Lohjanharjun alueella todettiin monin paikoin kohonneita kloridipitoisuuksia. Edellisvuoden tapaan korkeimmat pohjaveden Cl-pitoisuudet todettiin valtatien 25 ja kantatien 1125 läheisyydessä sekä moottoritien vaikutusalueella. Vuonna 2014 pohjaveden Cl-pitoisuudet eivät kuitenkaan ylittäneet talousveden enimmäispitoisuutta 250 mg/l, mutta pohjaveden ympäristönlaatunormi 25 mg/l ylittyi useilla alueilla. Kohonneita kloridipitoisuuksia todettiin myös Pappilankorven, Moisionpellon, Uusniityn, Lehmijärven, Myllylammen, Lempolan ja Takaharjun vedenottamoilla sekä Tytyrin kalliopohjavedessä. Pohjaveden sulfaattipitoisuudet olivat laskusuunnassa Muijalan teollisuusalueella, mutta silti alueen itäosassa todettiin muutama talousveden laatusuosituksen 250 mg/l ylittävä sulfaattipitoisuus. Ojamonkankaan kunnostetun kaatopaikan vaikutusalueella todettiin kohonneen sulfaattipitoisuuden lisäksi talousveden laatusuosituspitoisuuden (400 µg/l) ylittäviä määriä ammoniumtyppeä.

Pääosin lievästi kohonneita pohjaveden metallipitoisuuksia todettiin yksittäisissä pisteissä tuotantolaitosten alueilla Gunnarlassa, Perttilässä ja Muijalassa sekä Takaharjun / Lehmijärven alueella. Rautaa ja mangaania esiintyi tyypillisesti savipeitteisillä alueilla, kuten myös Moisionpellon ja Pappilankorven vedenottamoilla. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) todettiin pieniä pitoisuuksia muutamilla teollisuusalueilla ja suljetun kaatopaikan seurannassa. Suurin bensiinin lisäaineen MTBE:n pitoisuus 88 µg/l todettiin Ojamonkankaalla ja se ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 7,5 µg/l. Uusniityn, Porlan, Moisionpellon ja Pappilankorven ottamoiden ja Laivarannan varavedenottamon vedestä sekä Tytyrin kalliopohjavedestä analysoitiin pieniä pitoisuuksia torjunta-aineisiin kuuluvia rikkakasvien torjuntaan käytettyjä yhdisteitä. Talousvedelle annetut enimmäispitoisuudet alittuivat.

Vuonna 2014 Lohjanharjun yhdeksän vedenottamon (Myllylampi, Porla, Kaivola, Moisionpelto, Pappilankorpi, Lempola, Takaharju, Lehmijärvi ja Uusniitty), Pusulan Kylmälähteen ottamon sekä varavedenottamoiden (Sammatin Kukkusnummi ja Karjalohjan Laivaranta) vedenlaatu oli hyvä, vaikkakin useimmilla ottamoilla todettiin kohonneita kloridipitoisuuksia.