Julkaisu 258/2015
Siuntionjoen vesistön tilaa seurataan säännöllisesti. Seuranta suoritetaan yhteistarkkailuna, jossa ympäristöluvan velvoittamina ovat mukana Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamo, Rosk’n Roll Oy Ab:n Munkkaan jätekeskus ja Skanska Infra Oy:n Muijalan toimipaikka, Nuorisokoti Pikku-Nummela ja KN Keskus OÜ tarkkailevat yhdessä vesistön tilaa. Tarkkailussa on mukana lisäksi alueen kaikki kunnat Lohja, Siuntio, Vihti ja Kirkkonummi ympäristön tilan yleisen seurantavelvoitteen perusteella ja lisäksi Suomen Sokeri Oy vapaaehtoisena tarkkailijana. Tässä julkaisussa esitetään vedenlaadun tarkkailun tulokset vuodelta 2014, jolloin näytteitä otettiin vesistön latvapuroilta ja Siuntionjoesta sekä kolmelta järveltä Karhujärveltä, Tjusträskistä ja Vikträskistä. Kyseessä oli tarkkailuohjelman mukainen ns. suppea tarkkailuvuosi.
Vuosi 2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Vähäiset virtaamat ja tulvien puuttuminen pienensivät kokonaiskuormitusta vesistöalueella edellisiin vuosiin nähden. Valtaosa Siuntionjoen vesistön kuormituksesta on peräisin hajakuormituksesta. Pistekuormituksen osuus fosforikuormituksesta on hyvin pieni, typpikuormituksesta merkittävämpi. Alueelliset erot ovat suuria ja suurin osa pistekuormituksesta kohdistuu Risubackajoen–Karhujärven alueelle, johon Nummelan jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet ohjataan. Vuonna 2014 Nummelan puhdistustulos oli erinomainen, historian parasta tasoa. Risubackajoen veden laatu on silti tutkimusalueen heikoin. Tämä näkyy jätevesikuormituksesta johtuvan veden typpipitoisuuksien kasvun lisäksi ajoittain hajakuormituksesta johtuvana veden sameuden, fosforipitoisuuksien ja bakteeripitoisuuksien nousuna. Muijalan teollisuusalueelta tulevan veden puskurikyky eli alkaliteetti on myös koholla. Munkkaan jätekeskuksen vedet ohjataan purkuojaan, joka johtaa Kirkkojokeen ja sitä kautta Siuntionjokeen. Munkkaan jätekeskuksen jätevesikuormitus on pienentynyt suuresti 2000-luvun alun tilanteesta ja kuormitusvaikutukset peittyvät suurimmaksi osaksi jo Kirkkojoen latvoilla alueen voimakkaaseen hajakuormitukseen. Yhteistarkkailussa mukana olevat järvet Karhujärvi, Tjusträsk ja Vikträsk ovat kaikki hyvin reheviä. Erityisesti syvimpien järvien Tjusträskin ja Vikträskin alusveden happitilanne on ollut toistuvasti heikko kesäisin. Matalan ja vesimassaltaan hyvin sekoittuvan ja hapettuvan Karhujärven alusveden happitilanne oli parempi.
Voimakkaiden valumien aikaan Kirkkojoen kautta tuleva lisäkuorma heikentää Siuntionjoen keski- ja alaosan veden laatua, mutta myös joen alaosan järvien lähivaluma-alueelta huuhtoutuu suurten valumien aikaan lisäkuormitusta veteen heikentäen veden laatua Pikkalanjoessa. Pikkalanjoen vedet päätyvät Pikkalanlahden merialueelle ja rannikkovesillemme.
