Julkaisu 254/2015
Yhteistarkkailun tarkkailualue käsittää Mustionjoen ja Fiskarsinjoen alajuoksut, Pohjanpitäjänlahden sekä Tammisaaren edustan merialueen aina Tvärminneen asti. Tarkkailuvelvollisia osallistujia ovat alueen jätevedenpuhdistamot, muutama teollisuuslaitos sekä yksi pienvenesatama. Veden laatua seurataan vuosittain ja vuonna 2013 tarkkailu tehtiin laajemman tarkkailuohjelman mukaan, johon kuuluu veden laadun seurannan lisäksi mm. vesikasvillisuus sekä pohjaeläimet.
Alueen suurimmat yksittäiset pistekuormittaja ovat vuonna 2007 valmistunut Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamo sekä Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistamo. Molemmat ovat toimineet hyvin. Alueen suurin teollisuuslaitos FNsteel Koverhar ajautui konkurssiin alkukesällä 2012, jonka seurauksena toiminta tehtaalla päättyi. Lisäksi muutama pieni jätevedenpuhdistamo on kytketty isompien keskuspuhdistamoiden verkostoon.
Jätevesipäästöjen suorat vaikutukset veden laadun muutoksena näkyvät nykyään aika harvoin. Selvimmin vaikutukset näkyvät Pohjanpitäjänlahden perukassa sekä ajoittain Tammisaaren eteläpuolella. Mustionjoen alajuoksulla sekä Pohjanpitäjänlahden perukassa tehostunut jätevesikäsittely näkyy kuitenkin vesistön parantuneena veden laatuna. Pohjanpitäjänlahden alusveden happitilanne on edelleen hyvin heikko syksyisin ja erityisen heikoksi tilanne kehittyy vuosina, jolloin Mustionjoelta tuleva valuma on suuri. Erityisen heikko tilanne oli talvella 2012–2013, jolloin Pohjanpitäjänlahteen ei virrannut ollenkaan uutta hapekasta vettä.
Alueen rehevyystaso laskee selvästi Tammisaaresta ulospäin mentäessä, ja tämä näkyy myös kasvillisuudessa. Rehevimmät alueet niin kasvillisuuden kuin pohjaeläimistön perusteella löytyvät Pohjanpitäjänlahden perukasta sekä Tammisaaren eteläpuolisista vesialueista.
Koverharin prosessipäästöjen väheneminen näkyy pohjasedimenttien pintakerroksen hitaana puhdistumisena.