Julkaisu 252/2014
Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailussa osallisina ovat Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamo Risubackajoen latvoilla ja Rosk’n Roll Oy Ab:n Munkkaan jätekeskus Kivikoskenpuron latvoilla. Muita yhteistarkkailuun osallistuvia pistekuormittajia ovat Skanska Infra Oy, Kirkkonummen Aktiivikeskus/KN keskus OÛ ja Nuorisokoti Nummela Uusimaa Oy. Vapaaehtoisena tarkkailuun osallistuu Suomen Sokeri Oy, sekä muina tarkkailijoina alueen kunnat Lohja, Siuntio, Vihti ja Kirkkonummi ympäristön tilan yleisen seurantavelvoitteen perusteella. Vuonna 2013 noudatettiin yhteistarkkailussa laajaa veden laadun ja suppeaa pohjaeläintarkkailuohjelmaa. Näytteitä otettiin puro- ja jokipaikoilta ja kolmelta järveltä.
Vuosi 2013 oli harvinaisen lämmin. Lämmin kesä jatkui toukokuusta aina elokuuhun saakka. Sademäärä vaihteli kuukausittain ja jäi ajoittain keskiarvon alapuolelle. Loka- ja varsinkin marraskuu olivat kuitenkin runsassateisia. Sademäärät ja virtaamat olivat huomattavasti vähäisempiä kuin edellisvuonna. Valtaosa Siuntionjoen vesistön kuormituksesta on peräisin hajakuormituksesta, vaikka sen osuus oli nyt vähäisempi kuin edellisvuonna 2012. Pistekuormituksen osuus fosforikuormituksesta on hyvin pieni, typpikuormituksesta merkittävämpi. Alueelliset erot ovat suuria, Risubackajoen–Karhujärven alueelle kohdistuu suurin pistekuormitus.
Nummelan jätevedenpuhdistamo laskee puhdistetut jätevetensä Risubackajoen Mäyräojan haaraan ja alapuoliseen Risubackajokeen. Nummelan puhdistamo on alueen suurin pistekuormittaja (jätevedestä 91 %, typpikuormasta 95 % ja fosforikuormasta 80 %). Typenpoistoa on tehostettu vuodesta 2010 lähtien ja typpikuormitus (46 kg kokN/d) oli vuonna 2013 koko tarkkailuhistorian alhaisin. Fosforikuormitus (0,20 kg kokP/d) oli edellistä vuotta hieman suurempi, mutta puhdistamon fosforinpoistoteho (95,5 %) oli erittäin hyvä.
Nummelan puhdistamon kuormitus näkyy erittäin korkeana veden nitraatti-nitriittitypen pitoisuutena. Risubackajoen vesistöalueella veden laatua heikentää voimakas hajakuormitus erityisesti Arvolanojan ja Mäyräojan ja myös Risubackajoen alaosan alueilla. Hajakuormituksen vaikutuksesta veden kiintoainepitoisuus, sameus, fosforipitoisuus sekä ajoittain lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien pitoisuudet ovat kohonneita. Muijalan teollisuusalueelta tulevan kuormituksen vaikutuksesta (Skanska Infra Oy ja muu aluekuormitus) veden alkaliteetti ja ajoittain sulfaattipitoisuus ovat korkeita. Vedet päätyvät Risubackajoen kautta alapuoliseen Karhujärveen. Risubackajoen veden laatu on koko tutkimusalueen heikoin.
Munkkaan jätekeskus Kirkkojoen haarassa on alueen toiseksi suurin pistekuormittaja. Jätekeskuksen ravinnekuormitus ja biologisen hapenkulutus sekä jätevesimäärät vähenivät hieman edellisvuodesta ja myös jätekeskuksen osuus alapuolisella Lempansålla oli vähäinen (kokP 0,3 %, kokN 0,6 %). Kuormitus näkyy selkeästi vain jätekeskuksen laskuojassa, mutta peittyy lähes kokonaan alempana Kivikoskenpurossa. Voimakas hajakuormitus on myös koko Kirkkojoen haaran pääasiallinen kuormituslähde. Muiden yhteistarkkailun pistekuormittajien kuormitusvaikutus on vähäistä eikä selviä kuormitusvaikutuksia voitu havaita.
Siuntionjoen vuoden 2013 yhteistarkkailussa mukana olevat järvet Karhujärvi, Tjusträsk, Vikträsk ja Stora Lonoks ovat kaikki hyvin reheviä. Erityisesti syvimpien järvien Tjusträskin ja Vikträskin alusveden happitilanne on ollut toistuvasti heikko kesäisin. Vuonna 2013 Karhujärven alusveden happitilanne oli melko heikko sekä talvikauden lopussa maaliskuussa että kesäkauden lopussa elokuussa. Matalan Stora Lonoksin vedestä loppui happi maaliskuussa. Valuma-alueilta tuleva kuormitus ylittää järvien sietokyvyn selvästi ja järvet ovat nykyisellään sisäkuormitteisia.
