Valitse sivu

Julkaisu 241/2013

Vuoden 2012 aikana yhteistarkkailuun osallistuivat pistekuormitusta tuottavat Karkkilan vesihuoltolaitos, Vihdin vesihuoltolaitos, Hopeaniemen kuntoutumiskeskus ja kylpylä ja Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitos. Karkkilan kaupunki ja Vihdin kunta osallistuivat lisäksi myös perustuen kuntien velvoitteeseen seurata ympäristönsä tilaa. Componenta Finland Oy Högfors ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä osallistuivat tarkkailuun vapaaehtoisesti. Vesinäytteitä otettiin yhteensä 19 havaintopaikalta 1–12 kertaa havaintopaikkaa kohden vuodessa.

Hiidenveteen laskeva Vihtijoki on heikkolaatuisempi kuin Vanjoki. Uusimpien laskelmien mukaan Vihtijoki myös kuormittaa järveä enemmän. Vuonna 2012 Hiidenveteen päätyi 27 t fosforia ja 468 t typpeä. Kuormituksesta suurin osa oli peräisin valuma-alueen pelloilta. Pistemäisen jätevesikuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta oli muutaman prosentin luokkaa.

Hiidenveden happipitoisuus oli kokonaisuutena varsin tyydyttävä, myös Karkkilan Pyhäjärven ja Vihdin Averian happitilanne oli vuoden 2012 mittausten perusteella hyvä. Hiidenveden ravinnepitoisuuksissa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia, mutta suurimpien selkäalueiden a-klorofyllipitoisuuden perusteella mitattu levätuotanto kasvoi jonkin verran edellisvuodesta. Tämä on todennäköisesti seurausta vuoden 2012 suuremman sadannan aiheuttamista järveen päätyneistä valumista.

Hiidenveden kunnostus -hankkeessa kamppaillaan monin tavoin valuma-alueen ylisuurta ravinnekuormitusta vastaan. Hankkeessa panostetaan viestintään ja vuorovaikutukseen, tehdään yhteistyötä maanomistajien kanssa tilakohtaisen neuvonnan ja kosteikkorakentamisen keinoin, tehdään Hiidenvedellä erilaisia kartoituksia, mm. sulkasääskien tiheysseurantaa sekä kasvillisuus- ja kutualueselvityksiä. Lisäksi Hajavesihankkeen jätevesineuvojat antavat kiinteistökohtaista neuvontaa valuma-alueella. Myös Vanjärven kunnostustyöt on saatu käyntiin vuoden 2013 alussa.

Hiidenvesi luokitellaan tällä hetkellä reheväksi vesistöksi ja sen ekologinen tila on tyydyttävä. Pitkällä tähtäimellä rehevyystaso voisi laskea, mutta laskun oletetaan olevan hyvin maltillista. Ihmistoiminta on kiihdyttänyt Hiidenveden rehevöitymistä viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Järven palauttaminen sen luontaiseen tilaan vie vähintäänkin saman verran aikaa, joten työssä vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja sitoutuneisuutta.