Julkaisu 240/2013
Lohjan kaupungin koordinoiman Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailun tavoitteena on kattaa pohjavesialueen tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet. Vuonna 2012 yhteistarkkailuun osallistuivat Lohjan vesi- ja viemärilaitos, Lohjan kaupungin ympäristöyksikkö ja kaupunkisuunnittelukeskus (Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostus ja Suitiantien välivarastointialue), Cembrit Production Oy, Enics Finland Oy, Lehmijärven Romu ja Rauta Oy, Lemminkäinen Infra Oy / Muijalan asfalttiasema, Nordic Waterproofing Oy, Peab Industri Oy / MBR Lohjan betoniasema, Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Ky, Rudus Betonituote Oy, Skanska Infra Oy (meluvallityömaan jälkitarkkailu ja Ratametsän kaatopaikkakohteet). Pohjaveden tarkkailu perustui eri osapuolten lupaehtojen mukaisiin tarkkailuohjelmiin. Vuonna 2012 mittauksia tehtiin yhdeksältä vedenottamolta ja 74 pohjavesiputkesta tai kaivosta. Tuloksia tarkasteltaessa Lohjanharjun pohjavesialue (0142851 A ja 0142851 B) on jaettu kahdeksaan tarkkailualueeseen.
Myllylampi/Porla–Lohjanharjun alueella todettiin kohonneita pohjaveden kloridipitoisuuksia Ojamonkankaan vanhan kaatopaikan alueella sekä Kalkkitien ja Tynninharjun havaintopisteissä. Myllylammen vedenottamon kloridipitoisuus oli talousveden tavoitetason (25 mg/l) tasolla. Tarkkailualueella todettiin vanhojen kaatopaikkojen pohjavesipisteissä lievästi kohonneita metallipitoisuuksia (Co, Pb, Zn). Lisäksi todettiin pieniä pitoisuuksia erilaisia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), mm. terpeenejä, kloorattuja ja aromaattisia hiilivetyjä sekä fenolisiin yhdisteisiin kuuluvaa bisfenoli A:ta. Ojamonkankaan vanhan kaatopaikan alueen pohjavedessä bensiinin lisäaineen MTBE:n pitoisuudet olivat melko suuret (22–66 µg/l) ja ammoniumtypen sekä nitraattitypen pitoisuudet ylittivät talousveden enimmäispitoisuudet. Myllylammen ja Porlan vedenottamoiden vesi oli hyvälaatuista.
Kaivola–Keskilohjan alueen pohjavedessä ja vedenottamon vedessä oli talousveden laatusuositusten ylittävät pitoisuudet rautaa ja mangaania. Muutoin Kaivolan ottamon vesi oli hyvälaatuista. Tarkkailualueen pohjavedessä todettiin yhdessä pisteessä pienet pitoisuudet öljyhiilivetyjä ja bensiinin lisäainetta MTBE:tä.
Moisionpellon ja Pappilankorven vedenottamoiden yhteisnäytteessä sekä Pappilankorven pohjavedessä todettiin talousveden laatusuositusten ylittävät pitoisuudet rautaa ja mangaania. Vedenottamoiden yhteisnäytteessä todettiin kohonnut kloridipitoisuus (43 mg/l) ja pienet pitoisuudet rikkakasvien torjuntaan käytettyjä torjunta-aineita tai niiden hajoamistuotteita. Muilta osin vedenottamoiden vesi oli hyvälaatuista. Alueen pohjavedessä todettiin pieniä pitoisuuksia bensiinin lisäaineita MTBE:tä ja TAME:a. Lempola–Lempoonsuon alueella Lempolan vedenottamon vesi täytti hyvälle vedenlaadulle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset.
Takaharju–Perttilän alueella pohjavedessä todettiin paikoin kohonneita metallipitoisuuksia (Al, Fe, Cu, Cr, Pb). Moottoritien läheisyydessä oli kohonneet kloridipitoisuudet ja meluvallialueella todettiin erittäin pienet pitoisuudet PAH- yhdisteitä. Öljyhiilivetyjä todettiin kertaluonteisesti yhdessä pohjaveden havaintopisteessä. Takaharjun vedenottamon veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset.
Lehmijärven osa-alueen pohjavedessä oli kantatien 1125 varrella korkea kloridipitoisuus (200 mg/l). Lehmijärven vedenottamon vesi oli hyvälaatuista.
Uusniitty–Ratametsän alueella pohjaveden kloridipitoisuudet olivat korkeat kantatien 1125 läheisyydessä ja Uusniityn vedenottamon kloridipitoisuus 40 mg/l ylitti tavoitetason 25 mg/l. Muilta osin ottamon vesi oli hyvälaatuista. Tarkkailualueella sulfaattipitoisuus ylitti muutaman kerran talousveden laatusuosituksen 250 mg/l ja usein pohjaveden ympäristönlaatunormin 150 mg/l. Pohjavedessä todettiin pieniä pitoisuuksia tetrakloorieteeniä ja bensiinin lisäainetta TAEE:ta, myös AOX- pitoisuus maankaatopaikan alueella oli koholla. Tehdasalueella todettiin kertaluonteisesti raskaita öljyhiilivetyjä pohjavedessä. Muutamassa havaintopisteessä todettiin lievästi kohonneita kromi-, rauta- tai mangaanipitoisuuksia. Uusniityn ottamon vedestä analysoitiin torjunta-aineisiin kuuluvaa atratsiinia ja sen hajoamistuotteita sekä muita rikkakasvien torjuntaan käytettyjä yhdisteitä, mutta talousvedelle annetut enimmäispitoisuudet alittuivat.
