Valitse sivu

Julkaisu 237/2012

Tässä julkaisussa on käsitelty pohjaeläintutkimuksen tuloksia vuosilta 2006–2009. Vuodet 2006–2008 olivat ns. suppeita tarkkailuvuosia ja vuosi 2009 oli laaja pohjaeläinten tarkkailuvuosi. Pohjaeläintutkimuksia on viimeksi raportoitu vuonna 2008 (Saarikari ja Mettinen 2008a, Saarikari ja Mettinen 2008b). Yhteistarkkailu perustuu Karjaa-Pohjan, Mustion, Skeppsholmenin, Hangon Lappohjan jäteveden puhdistamojen sekä IDO Kylpyhuone Oy Ab:n, Ovako Wire, Koverharin ja Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman puhdistamojen ympäristölupavelvoitteisiin. Valtaosa alueen pistekuormituksesta on peräisin yhdyskuntapuhdistamoista, joista tärkeimmät olivat v. 2007 Skeppsholmen ja v. 2007 jälkeen myös Karjaa-Pohjan puhdistamo. Nämä vastasivat pääosasta tarkkailualueen pistekuormituksesta.

Yhteistarkkailualue käsittää Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen. Mustionjoki sivuhaaroineen on Natura-aluetta (tunnus FI0100023). Natura-alue on perustettu joessa esiintyvien luontodirektiivinlajien suojelemiseksi (mm. jokihelmisimpukka Margaritifera margaritifera, vuollejokisimpukka Unio crassus ja rupimainen punalevä Hildenbrandia rivularis). Pohjanpitäjänlahti on poikkeuksellinen makean ja murtoveden vaihettumisvyöhyke, joka kuuluu Unescon kansainväliseen biologiseen Project Aqua -ohjelmaan ja on osa Natura-aluetta, johon kuuluu lisäksi osa Tammisaaren ja Hangon saaristosta.

Mustionjoessa pistekuormituksen vaikutuksia ei pohjaeläimistön perusteella kyetty erottamaan jokeen kohdistuvasta suurehkosta hajakuormituksesta. Pohjaeläinten monimuotoisuus näyttää koskialueista olevan lajilukujen perusteella suurempaa Fiskarsinjoessa kuin Mustionjoessa. Selviä eroja tai suuntausta koskien tilan kehityksessä ei voitu nähdä vuosien 2001, 2005 ja 2009 pohjaeläinaineiston perusteella. Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen pohjat edustavat Itämeren kuormittuneita pehmeitä sedimenttipohjia. Erityisesti Pohjanpitäjänlahdessa Mustionjoen ravinnepitoinen vesi, runsas perustuotanto sekä heikko veden vaihtuvuus heikentävät pohjan laatua ja happitilannetta. Yli 20 m syvillä havaintopaikoilla pohjasedimentissä oli merkkejä happitilanteen heikkenemisestä, se oli väriltään tummaa ja siinä oli joko selvä tai lievä ylimääräinen haju. Pohjaeläimistö koostui lähinnä ravinnonottotavoiltaan keräilijöistä ja raastajista, jotka kykenevät menestymään orgaanisilla liejupohjilla. Pistekuormituksen ei havaittu merkittävästi vaikuttavan pohjan tilan laatuun, eikä sen vaikutusta ollut erotettavissa Pohjanpitäjänlahden sisäosien muuten heikosta pohjan tilasta ja Mustionjoen kautta tulevasta kuormituksesta.