Julkaisu 233/2012
Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailussa osallisina ovat Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamo Risubackajoen latvoilla ja Rosk’n Roll Oy Ab:n Munkkaan jätekeskus Kivikoskenpuron latvoilla. Muita yhteistarkkailuun kuuluvia pistekuormittajia ovat Soraset Yhtiöt Oy, Kirkkonummen Aktiivikeskus ja Top Hotels Oy. Vapaaehtoisena tarkkailuun osallistuu Suomen Sokeri Oy, sekä muina tarkkailijoina alueen kunnat Lohja, Siuntio, Vihti ja Kirkkonummi ympäristön tilan yleisen seurantavelvoitteen perusteella. Vuonna 2011 noudatettiin yhteistarkkailussa laajaa tarkkailuohjelmaa, näytteitä otettiin 17 jokipisteellä ja neljällä järvellä mukaan lukien trofianäytteet.
Valtaosa Siuntionjoen vesistön kuormituksesta on peräisin hajakuormituksesta. Pistekuormituksen osuus fosforikuormituksesta on hyvin pieni, typpikuormituksesta merkittävämpi. Alueelliset erot ovat suuria.
Nummelan jätevedenpuhdistamo on alueen merkittävin pistekuormittaja (jätevedestä lähes 90 %, typpikuormasta 96 % ja fosforikuormasta 82 %). Typenpoistoa tehostettiin vuonna 2010 ja sekä typpikuormitus (58 kg kokN/d) että fosforikuormitus (0,16 kg kokP/d) olivat vuonna 2011 tarkkailuhistorian alhaisimmat. Nummelan puhdistamon jätevedet päätyvät Risubackajokeen ja puhdistamon kuormituksen osuus Risubackajoen fosforivirtaamasta oli 7 % ja typpivirtaamasta 40 %. Puhdistamon kuormitus näkyy veden laadussa myös mm. kohonneena sähkönjohtokykynä. Risubackajokeen liittyy myös Arvolanojan haara, jonka latvoilla on Soraset Yhtiöt Oy:n Muijalan teollisuuskaatopaikka ja Ratametsän maankaatopaikka. Arvolanojan sähkönjohtokyky, alkaliteetti ja sulfaattipitoisuus ilmentävät kuormitusta. Risubackajoen veden laatua heikentää teollisuus- ja yhdyskuntajätevesien lisäksi voimakas hajakuormitus. Risubackajoen veden laatu on koko tutkimusalueen heikoin.
Munkkaan jätekeskus Kirkkojoen haarassa on alueen toiseksi suurin pistekuormittaja. Jätekeskuksen fosforikuormitus (0,03 kg kokP/d) pysyi edellisvuoden tasolla, muu kuormitus ja jätevesimäärä olivat vuotta 2010 pienempiä. Jätekeskuksen puhdistamon jätevesien määrä kasvoi 70 % edellisvuodesta, mutta koko jätekeskuksen osuus ravinnevirtaamista alapuolisella Lempansålla oli edellisvuotta pienempi (kokP 0,4 %, kokN 1,3 %). Kuormitus näkyy selkeästi jätekeskuksen laskuojassa, mutta laimenee nopeasti alempana Kivikoskenpurossa. Voimakas hajakuormitus on koko Kirkkojoen haaran pääasiallinen kuormituslähde. Muiden yhteistarkkailun pistekuormittajien kuormitusvaikutus on vähäistä eikä selviä kuormitusvaikutuksia voitu havaita.
Pohjaeläimistö ilmensi paikoin hyvin selvää kuormitusvaikutusta ja pohjan rehevyyttä koskissa, suvanto- ja järvialueilla. Latvapurot kärsivät kuormituksesta eniten. Kirkkojoen Lempaankosken, Siuntionjoen päähaaran Kvarnbynkosken ja Palokosken pohjaeläimistö on ilmentänyt vähiten kuormittunutta tilaa.
Siuntionjoen vuoden 2011 yhteistarkkailussa olleet järvet Karhujärvi, Tjusträsk, Vikträsk ja Stora Lonoks ovat kaikki runsasravinteisia. Viime vuosina Tjusträskin ja Vikträskin happitilanne on ollut toistuvasti heikko kesäisin usean kuukauden ajan. Vuonna 2011 myös Karhujärven happitilanne oli melko heikko. Kasvukauden keskimääräisen klorofyllipitoisuuden perusteella järvet ovat reheviä tai hyvin reheviä (Karhujärvi). Valuma-alueilta tuleva kuormitus ylittää järvien sietokyvyn selvästi.
