Valitse sivu

Julkaisu 230/2012

Lohjan kaupungin koordinoiman Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailun tavoitteena on kattaa pohjavesialueen tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet Lohjanharjun alueella. Vuonna 2005 aloitetussa pohjaveden yhteistarkkailussa oli vuonna 2011 mukana Lohjan vesi- ja viemärilaitos, Lohjan kaupungin ympäristöyksikkö ja kaupunkisuunnittelukeskus (Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostukseen liittyvä tarkkailu ja Suitiantien välivarastointialue), Cembrit Oy, Enics Finland Oy, Lehmijärven Romu ja Rauta Oy, Lemminkäinen Infra Oy/ Muijalan asfalttiasema, Lohjan Puhtaanapito Ky/ Peltomaa, Nordic Waterproofing Oy, Peab Industri Oy/ MBR Lohjan betoniasema, Rudus Betonituote Oy, Skanska Infra Oy ja Soraset Yhtiöt Oy. Pohjaveden tarkkailu perustui eri osapuolten lupaehtojen mukaisiin tarkkailuohjelmiin. Vuonna 2011 mittauksia tehtiin yhdeksältä vedenottamolta ja 75 pohjavesiputkesta tai kaivosta.
Tuloksia tarkasteltaessa Lohjanharjun pohjavesialue (0142851 A ja 0142851 B) on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen, joista kussakin on vähintään yksi pohjavedenottamo. Myllylampi/Porla–Lohjanharju alueella tiesuolan vaikutus pohjaveteen oli havaittavissa valtatien 25 läheisyydessä, myös Myllylammen vedenottamolla oli kohonnut kloridin pitoisuus (24 mg/l). Vedenottamoiden valuma-alueen pohjavedessä todettiin pieniä pitoisuuksia erilaisia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), mm. terpeenejä, trikloorieteeniä ja tetrakloorieteeniä ja bensiinin lisäainetta MTBE:tä sekä fenolisiin yhdisteisiin kuuluvaa bisfenoli A:ta. Myllylammen vedenottamon vedenlaatu täytti tutkittujen ominaisuuksien osalta hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Porlan ottamo oli vuonna 2011 käytössä ainoastaan neljän kuukauden ajan.
Kaivola–Keskilohjan alueella pohjavedessä oli paikoin talousveden laatusuositusten ylittävät pitoisuudet rautaa ja mangaania. Seurannassa mukana olevissa pohjaveden havaintopisteissä ei todettu öljyhiilivetyjä tai VOC- yhdisteitä. Kaivolan vedenottamon veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset.
Moisionpellon ja Pappilankorven vedenottamoiden yhteisnäytteessä todettiin talousveden laatusuositusten ylittävät pitoisuudet rautaa ja mangaania. Vedenottamoiden yhteisnäytteessä oli kohonneet kloridipitoisuudet (42–47 mg/l). Lisäksi vedenottamoiden vedestä määritettiin pienet pitoisuudet rikkakasvien torjuntaan käytettyjä torjunta-aineita tai niiden hajoamistuotteita. Lempola–Lempoonsuon alueella Lempolan vedenottamon vesi täytti hyvälle vedenlaadulle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset.
Takaharju–Perttilä alueella pohjavedessä todettiin paikoin kohonneita kupari-, kromi-, kadmium-, alumiini- ja rautapitoisuuksia. Moottoritien läheisyydessä kloridipitoisuudet olivat kohonneet ja yhdessä pisteessä todettiin kertaluontoisesti PAH- yhdisteitä. Takaharjun vedenottamon veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset.
Lehmijärven osa-alueen pohjavedessä oli kantatien 1125 varrella korkea kloridipitoisuus (200 mg/l). Lehmijärven vedenottamon veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset.
Uusniitty–Ratametsän alueella pohjaveden sulfaattipitoisuudet nousivat vuoden 2010 aikana paikoin hyvin korkeiksi ja pitoisuudet olivat melko korkeat vielä vuonna 2011, jolloin muutamat mitatut pitoisuudet ylittivät talousveden laatusuosituksen 250 mg/l. Kloridipitoisuudet olivat korkeat kantatien 1125 läheisyydessä. Pohjavedessä todettiin pieni pitoisuus tetrakloorieteeniä, myös AOX- pitoisuus maankaatopaikan alueella oli koholla. Paikoin todettiin kohonneita natrium-, kromi- tai kadmiumpitoisuuksia. Uusniityn ottamon vedestä analysoitiin torjunta-aineisiin kuuluvaa atratsiinia ja sen hajoamistuotteita sekä muita rikkakasvien torjuntaan käytettyjä yhdisteitä, mutta talousvedelle annetut enimmäispitoisuudet alittuivat. Vedenottamon vedessä oli melko suuret pitoisuudet kloridia (47–49 mg/l) ja sulfaatin pitoisuus (47 mg/l) oli noususuunnassa.