Julkaisu 224/2011
Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailu perustuu Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymään tarkkailuohjelmaan (hyväksytty 13.6.1997 Dnro 0196Y0285-103). Tässä julkaisussa on käsitelty pohjaeläintutkimuksen tuloksia vuosilta 2007-2010. Vuodet 2007-2009 olivat ns. suppeita tarkkailuvuosia ja vuosi 2010 oli laaja tarkkailuvuosi. Tutkimuksessa määritettiin vuosina 2007-2010 yhteensä 29 464 makroskooppista pohjaeläinyksilöä. Vuonna 2007 tavattiin 4285 yksilöä, vuonna 2008 tavattiin 3594 yksilöä ja vuonna 2009 3497 pohjaeläinyksilöä. Laajana vuonna 2010 yksilömäärä oli luonnollisesti suurempi. Vuonna 2010 näytteissä esiintyi 18 106 pohjaeläinyksilöä. Tutkimusvuosina 2007-2010 pohjaeläinnäytteissä yleisin ja runsaslukuisin pohjaeläin oli liejusimpukka (Macoma baltica).
Hangon eteläisellä merialueella havaittiin vuonna 2010 47 taksonia. Hangon puhdistamon purkuputken läheisten linjojen (HIC, HIB ja HI) lajisto ei suuresti poikennut Hangon eteläpuolella kauempana sijaitsevien (HII, HIII ja HIIIB) linjojen pohjaeläinlajistosta. Jätevesien kuormittavaa vaikutusta ei ollut havaittavissa. Uusina lajeina verrattuna edelliseen tarkkailujaksoon 2001-2006 havaittiin ympäristöstressille herkäksi luokiteltuja lajeja (Perus ym. 2007) Fabricia stellaris, Leptocheirus pilosus, Limapontia capitata ja raakkuäyriäiset Ostracoda. Hangon pohjoiselle merialueelle ei kohdistu varsinaista pistekuormitusta, siitä huolimatta pohjoisen merialueen lajisto oli eteläistä merialuetta köyhempää. Pohjoisella merialueella tavattiin 31 makroskooppista pohjaeläintaksonia vuonna 2010. Osaltaan lajistoa vähentää havaintopaikkojen suurempi syvyys ja linjojen vähyys eteläiseen merialueeseen verrattuna.
Forcitin edustalla tavattiin tarkkailualueen monimuotoisin pohjaeläimistö. Vuonna 2010 alueen pohjaeläinlinjoilta määritettiin yhteensä 50 makroskooppista pohjaeläintaksonia. Osittain suuri eliömonimuotoisuus johtuu todennäköisesti suurimmaksi osaksi matalien havaintopaikkojen runsaudesta tällä alueella. Forcitin merialueella pohjan kunto heikkenee syvemmällä. Bengtsårin alueen pohjaeläinyhteisö oli hyvin köyhä. Osaltaan tähän vaikuttaa alueen heikko veden vaihtuvuus, mutta Viskon edustan läheisillä linjoilla oli nähtävissä myös jätevesien kuormittava vaikutus. Bengtsårin alueella tavattiin 32 taksonia. Myös liejusimpukoiden perusteella oli havaittavissa jätevesien kuormittava vaikutus. Liejusimpukat eivät selviä alueella aikuisiksi, isokokoiset yksilöt puuttuivat Viskon edustalta lähes kokonaan. Lisäksi sedimentti oli voimakkaasti liettynyttä mustaa liejua, jossa on usein ollut hapettomuudesta kertova rikkivedyn haju.
