Julkaisu 211/2011
Lohjanjärven kuormituksesta runsaat 80 % on hajakuormitusta. Pistemäisen jätevesikuormituksen osuus on vajaa 15 %, josta valtaosa on peräisin Sappi Kirkniemen paperitehtaan, Lohjan kaupungin Pitkäniemen ja Peltoniemen yhdyskuntapuhdistamoiden sekä Mondi Lohja Oy:n paperitehtaan purkuvesistä. Karjalohjan jätevedenpuhdistamon vaikutus on vähäistä ja paikallista. Kuormituksen vaikutusta seurataan kalataloudellisena yhteistarkkailuna kalastustiedustelun, kirjanpitokalastuksen ja kalojen aistinvaraisen arvioinnin avulla.
Aurlahden ja Ristiselän kalasto on rehevälle vesistölle tyypillistä. Ahvenkanta on heikentynyt, mutta myös särkikalojen määrä on laskenut. Lahnan yksikkösaalis on Aurlahdella kuitenkin koko järven suurin. Alueelta saadaan hieman myös kuhaa ja siikaa. Isoselän saalislajit (mm. muikku ja siika) kertovat rehevämpiä alueita paremmasta veden laadusta. Noin 45 % Lohjanjärven muikuista kalastettiin Isoselältä. Kuhan keskikoko on pienentynyt, sulkavaa saadaan aikaisempaa enemmän. Karjalohjanselän hyvä veden laatu näkyy myös saaliskoostumuksessa, joka on järven paras. Alueella viihtyvät muikku, siika, made sekä harvalukuinen taimen. Ahven- ja kuhakannat ovat hieman harventuneet, myös keskikoko on laskenut. Piispalanselän runsaimmat lajit olivat hauki, sulkava, kuha ja ahven. Kalaston perusteella Piispalanselän tila on säilynyt ennallaan ja sijoittuu alueiden välisessä vertailussa Karjanlohjanselän ja Isoselän jälkeen. Lohjan keskustan lähivesien ohella järven raskaimmin kuormitettua aluetta on eteläosan Hållsnäsfjärden-Kyrkofjärden. Alueen saalis jakaantuu melko tasaisesti hauen, ahvenen, kuhan, särjen, sulkavan ja suutarin kesken. Sulkavaa saatiin aikaisempaa vähemmän, mutta lahnasaalis kasvoi. Jätevesikuormituksen vaikutukset näkyvät Hållsnäsfjärdenin-Kyrkofjärdenin rehevyytenä ja kalaston koostumuksessa.
Vuonna 2009 Lohjanjärvellä kalasti 1040 ruokakuntaa, mikä oli noin 150 enemmän kuin vuonna 2006. Verkkokalastuksen määrä laski, mutta vapakalastusta harrastettiin aikaisempaa enemmän. Lohjanjärven kokonaissaalis oli noin 71 000 kg, josta lähes 60 % saatiin verkoilla. Runsaimmat saalislajit olivat hauki, kuha, ahven, sulkava ja muikku. Eniten kasvoivat sulkava- ja haukisaalis, muikkua saatiin aikaisempaa vähemmän. Kirjanpitokalastustietojen mukaan kuhan yksikkösaalis on pysynyt melko tasaisena. Lohjanjärven rapukanta on varsin hyvä. Aistinvaraisen arvion mukaan kaikki vuonna 2009 tutkitut kalat olivat laadultaan hyviä tai melko hyviä.
