Julkaisu 210/2011
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on Lohjanjärven pistekuormittajien Sappi Oyj:n, Mondi Lohja Oy:n, Lohjan kaupungin, Karjalohjan kunnan, Karas-Sana Oy:n Vivamo-opiston, ja Kisakallion Urheiluopiston toimeksiannosta toteuttanut 1970-luvun alusta Lohjanjärven yhteistarkkailua, johon biologisena osana kuuluu pohjaeläinseuranta. Yhteistarkkailuohjelma on Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymä (Dnro 0912A7640/11) ja sitä on päivitetty viimeksi 9.8.2006. Tässä julkaisussa esitellään vuosien 2007-2009 Lohjanjärven pohjaeläintarkkailun tulokset.
Lohjanjärven eteläosa ja Aurlahti olivat pohjaeläimistön perusteella voimakkaimmin haja- ja pistekuormituksen kohteena. Selvimmin pistekuormituksen vaikutus näkyi edelleen Lohjanjärven eteläosan syvänteissä Hållsnäsfjärdenissä, Kyrkofjärdenissä ja Piispalanselällä, sekä etenkin purkuputkien lähistöllä Osuniemenlahden alueella. Näillä alueilla vallitsivat rehevän pohjan surviaissääskien (Chironomus -suku) ja sulkasääsken (Chaoborus flavicans) toukat. Aurlahden surviaissääskilajistossa oli mukana vähemmän kuormitusta ilmentäviä lajeja, mutta valtaosa lajistosta ilmensi jätevesien purkupaikan lähistöllä kuormittuneisuutta ja pohjan suurta rehevyyttä.
Karjalohjan ja Isoselän alueet olivat pohjaeläimistön perusteella vähiten kuormittuneita. Vuoden 2009 tutkimusaineiston surviaissääskilajisto Isoselän syvänteessä ilmensi suhteellisen hyväkuntoista ja hapekasta pohjaa. Sulkasääskien runsas esiintyminen Isoselän syvänteessä viittasi kuitenkin suurempaan ravinteisuuteen kuin Karjalohjanselällä. Karjalohjanselällä hyvää hapekasta pohjan tilaa ilmensivät lisäksi valkokatkat, jotka esiintyivät siellä runsaslukuisempana kuin Isoselällä. Valkokatkan ohella Karjalohjanselällä tavattiin hapekasta pohjaa ja alusvettä ilmentäviä harvasukamatolajeja (Stylodrilus heringianus, Spirosperma ferox ja Psammodryctides barbaratus).
