Valitse sivu

Julkaisu 208/2010

Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellisen tarkkailun osapuolet olivat Hangon kaupunki, Hangon Puhdistamo Oy, Oy Forcit Ab sekä Oy Visko Teepak Ab.

Tutkimusalueelle kohdistuu sekä yhdyskuntapuolelta että teollisuudesta tulevaa jätevesi-kuormitusta. Pääosa pistemäisestä jätevesikuormituksesta kohdistuu niemen eteläpuolelle. Tarkkailualueen eri osa-alueet poikkeavat varsin paljon toisistaan. Hangon eteläinen merialue on hyvin avoin ja veden liikkeet voimakkaat. Voimakkaista veden liikkeistä johtuen rehevöitymisen aiheuttamat runsaat rihmaleväesiintymät aiheuttavat varsin paljon haittaa kalastukselle. Etenkin verkot likaantuvat ajoittain pahasti. Lisäksi saattavat runsaat rihmalevälautat pohjassa olla haittana esim. kampelalle ja silakalle. Lahnan selvä yleistyminen koko Hangon alueella vahvistaa käsitystä rannikkovesien rehevyyden lisääntymisestä. Lahna on tunnetusti kala, joka viihtyy vähän samentuneissa vesissä.

Myös Hangon pohjoispuolella yleinen rehevöityminen on edennyt niin pitkälle, että ajelehtivat levämassat aiheuttavat kalastushaittoja. Tälläkin alueella lahnan yleistyminen indikoi rehevyyden voimistumista. Myös kuhakannan lievä voimistuminen osoittaa samaa suuntausta rannikkovesiemme tilassa. Ahvenen, kampelan ja silakan väheneminen sekä lahnan lisääntyminen näkyy lähes koko alueella.

Bengtsårin alueen suurin ongelma on kesäisin toistuva happivaje alueen syvemmissä vesikerroksissa. Tämä johtaa yleensä siihen, että pohjasedimentteihin sidottuja ravinteita alkaa liueta aiheuttaen alueen sisäistä kuormitusta. Syvänteissä esiintyy lisäksi ajoittain hapenpuutteen seurauksena myrkyllistä rikkivetyä. Bengtsårin alueella muutokset saalislajistossa ovat tutkimusalueen vähäisimmät. Ahven, hauki, lahna ja kuha muodostavat pääosan saaliista ja lahnan osuus saaliista näyttäisi jopa vähentyneen.

Yleisesti voidaan todeta, että koko tarkkailualueen keskeisin ongelma on rehevöityminen. Fosforin ja typen pistekuormitus onkin kääntynyt laskuun sekä Hangon pohjois- että eteläpuolilla 2000-luvulla. Kehitys on erityisen suotuisaa Hangon alueella, missä maataloudesta aiheutuvaa ravinnekuormitusta on varsin vähän ja alueen oman pistekuormituksen merkitys korostuu.