Julkaisu 20/2020
Iso Myllylampi on pieni Karjaanjoen vesistöalueeseen kuuluva järvi Vihdissä. Järven rannalla on suosittu EU-uimaranta ja järven ympärillä on runsaasti haja- ja loma-asutusta. Järveen laskeva humuskuorma, veden muuttuminen tummemmaksi ja järven pohjoisosan umpeenkasvu on huolestuttanut Myllylammen asukkaita. Asukkaat ovat halunneet tutkia järven nykytilannetta paremmin sekä selvittää mahdollisia syitä havaittuun muutokseen, jotta tilanteen huononemiseen voisi vaikuttaa ajoissa.
Järven valuma-alueella olevat turvemaat ovat suurelta osin ojitettuja ja järven humuspitoisuus on kaksinkertaistunut vuosien kuluessa. Järven veden ravinnepitoisuus ilmentää EU:n vesipuitedirektiivin mukaisesti tehdyn ekologisen tilan arvioinnin perusteella erinomaista kuntoa, samoin kasviplanktonin määrä ja koostumus. Järveä on viime vuosina kuitenkin vaivannut alusveden hapettomuus, mikä johtunee pohjalle kertyneestä humusmassasta. Alusveden hapettomuuden aiheuttama sisäinen kuormitus voi jatkossa rehevöittää järveä. Lisäksi pohjan hapettomuus vaikuttaa muun muassa pohjaeläimiin ja kaloihin.
Tässä tutkimuksessa haettiin näytteitä järvestä ja siihen laskevasta ojasta. Lisäksi tutkittiin laskeutusaltaan toimintaa. Järven humuskuormituksen hillitsemiseksi tarkasteltiin metsätalouden vesiensuojeluratkaisujen toimivuutta valuma-alueelle.
Humuksen poistaminen valumavesistä on ainakin toistaiseksi hankalaa, eikä siihen ole kehitetty tehokkaita menetelmiä. Kiintoainekuormituksen vähentämistavat poistavat jossain määrin myös humusta, joten niiden käyttöönottoa kannattaa suunnitella valuma-alueelle. Järveen jo kertyneen humusmassan poistamiseksi ei ole muita tehokkaita tapoja kuin ruoppaus, jota voi harkita käytettäväksi sopivilla paikoilla. Järven tilan seurantaa on tärkeää jatkaa, jotta esimerkiksi sisäisen kuormituksen kiihtyminen tai kunnostustoimien vaikutus pystytään havaitsemaan. Lisäksi valuma-alueen metsänhoitotoimet ja haja-asutuksen jätevesijärjestelmiin tulee kiinnittää huomiota.
Järven seurantaa tulee jatkaa alusveden happitilanteen, ravinteisuuden ja rehevyyden osalta ja analyysivalikoimaan olisi hyvä lisätä kloridi suolaantumiskehityksen seuraamiseksi. Kasvillisuuden, kalaston ja erityisesti pohjaeläinten tutkiminen järvestä toisi lisätietoa ja mahdollistaisi tulevaisuudessa muutosten havaitsemisen.
