Julkaisu 19/2020
Kovelanjärvi on kärsinyt vuosikymmeniä sinileväkukinnoista, kalakuolemista ja rehevöitymisestä. Järven kunnon kohentamiseksi on kaivettu laskeutusaltaita ja perustettu suojavyöhykkeitä. Valuma-alueen pelloilla on siirrytty luomuviljelyyn ja järveä aiemmin voimakkaasti kuormittanut kanala on lopettanut toimintansa. Järvellä esiintyy kuitenkin edelleen virkistyskäyttöä haittaavaa rehevöitymistä. Haarlan osakaskunta aloitti pitkäjänteisen työn järven kunnostamiseksi tämän kunnostustarkastelun myötä. Kunnostustarkastelun toteutusta ovat tukeneet lisäksi Lohjan kaupunki ja Uudenmaan ELY-keskus.
Kovelanjärvi on pienikokoinen ja matala, Karjaanjoen vesistöalueen järvi Lohjalla. Järven valuma-alue on varsin pieni (5,3 km2) suhteessa järven pinta-alaan (0,7 km2). Järvi on luontaisestikin rehevä, mutta liian suuren ulkoisen kuormituksen myötä järvi oli rehevä jo 1980-luvulla. Kovelanjärvi on luokiteltu välttävään ekologiseen tilaan, mutta uusimpien tulosten perusteella järven tila on viime vuosina kohentunut. Järvestä on otettu kaksi vesinäytettä jo 1970-luvulla, mutta varsinainen seuranta alkoi vuonna 1983.
Järvelle laskettiin kuormitus ympäristöhallinnon VEMALA-ohjelmalla ja kuormituksen vähentämistavoite Load Lake Response -ohjelmalla. Ulkoinen kuormitus on edelleen hieman tavoitetasoa suurempi.
Kovelanjärven ravinnepitoisuudet ja kasviplanktonlevien määrä ovat viime vuosina laskeneet ja olivat kesällä 2020 tyydyttävän-hyvän tilan arvoissa. Järveltä kartoitettiin kesällä 2020 vesikasvillisuus ja kasviplanktonin rakenne, mutta tulokset eivät olleet vielä tätä kirjoitettaessa valmistuneet. Järven eläinplankton on varsin pienikokoista ja siitä puuttuvat lähes täysin suurikokoiset vesikirput, jotka pystyisivät laiduntamaan leviä tehokkaasti.
Järven tilan kohentamiseksi edelleen on ulkoisen kuormituksen vähentäminen tärkeintä. Valuma-alueella on runsaasti herkästi erodoituvia peltoja, joihin kannattaa ensisijaisesti kohdistaa vesiensuojelulliset toimenpiteet. Valuma-alueella on myös luontaisia kosteikkokohteita, joihin voisi suunnitella ja rakentaa monivaikutteiset kosteikot. Kaksitasouomien rakentamista olisi hyvä myös selvittää.
Jos ulkoisen kuormituksen vähentäminen todetaan riittämättömäksi kunnostustoimenpiteeksi, on järven sisäiseen kuormitukseen mahdollista puuttua hoitokalastuksella. Hoitokalastuksen tulee olla ensimmäisinä vuosina riittävän tehokasta (50–100 kg/ha), jotta se vaikuttaisi veden laatuun.
Veden laadun seuraaminen on järvellä erittäin tärkeää, jotta järven tilan muutokset pystytään havaitsemaan. Kunnostustarkastelussa esitetään kunnostustyön vuosisuunnitelma vuosille 2021–2030.