Julkaisu 194/2009
Lohjanjärven pääasiallinen kuormittaja on hajakuormitus (maa- ja metsätalous, viemäröimätön asutus), laskeuma ilmasta ja valuma-alueen taustakuormitus. Hajakuormitus tuo järveen runsaat 80 % sen ravinnekuormituksesta. Pistemäisen jätevesikuormituksen osuus on vajaa 15 %. Vuonna 2008 keskimäärin 95 % pistekuormituksesta tuli neljän suurimman puhdistamon, Sappi Kirkniemen paperitehtaan, Mondi Lohja Oy:n paperitehtaan, Lohjan Pitkäniemen yhdyskuntapuhdistamon ja Lohjan Peltoniemen yhdyskuntapuhdistamon jätevesistä. Pienet kuormittajat, Karjalohjan kunta, Kisakallio ja Vivamo, vaikuttivat lähinnä paikallisesti. Pistemäisen jätevesikuormituksen vaikutusten seuranta perustuu lakisääteisiin jätevesilupaehtoihin. Seuranta toteutetaan kuormittajien toimeksiannosta Lohjanjärven yhteistarkkailuna. Hajakuormituksen vaikutusten seurannalle ei ole määritelty velvoitteita.
Lohjanjärven tila on kokonaisuutena melko hyvä. Jokien tuoman hajakuormituksen ja pistekuormittajien jätevesikuormituksen lähivaikutusalueella ravinteiden ylitarjonta ilmenee kuitenkin rehevyytenä: alusveden happiongelmina, runsaana levätuotantona, särkikalojen runsautena ja ajoittain myös sinileväkukintoina. Ongelmallisimpia alueita ovat tällä hetkellä Maikkalanselkä, Lohjan keskustaajaman lähivesiltä erityisesti Pappilanselkä ja järven eteläosassa Virkkalanselkä ja Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin eteläisin alue. Pistemäisen ravinnekuormituksen määrä on ollut vuosia laskusuuntainen. Vuonna 2008 merkittävin saavutus oli Lohjan Pitkäniemen puhdistamon typpikuormituksen määrän väheneminen 40 % edellisvuodesta puhdistamon kehitystyön tuloksena. Karjalohjan puhdistamon kuormitustulos sen sijaan heikkeni väliaikaisesti nostaen järveen johdetun fosforin määrää. Puhdistamoja huolellisesti käyttäen on kokonaisfosforin osalta pistekuormituksessa realistista pyrkiä saavuttamaan jopa vesistön pitoisuustaso.
Jokien järveen tuoma hajakuormitus kasvoi vuonna 2008 selvästi edellisvuodesta kun lauha sateinen sää kasvatti virtaamia. Toisaalta lauha sää ilmeisesti myös ”auttoi” järveä selviämään normaalia suuremmasta ravinnekuormasta kun talven jääpeite ja siihen liittyvä lämpötilakerrosteisuus jäivät lyhytaikaiseksi. Happipitoisuus pysyi hyvänä, joten järven sisäinen kuormitus oli todennäköisesti normaalia vähäisempää. Levätuotannon avulla arvioitu rehevyys pääasiallisesti väheni edellisvuodesta. Kasvua tapahtui ainoastaan Karjalohjan-selällä ja järven eteläosassa Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin alueella.
