Julkaisu 193/2009
Lohjan kaupungin koordinoiman Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailun tavoitteena on kattaa pohjavesialueen tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet Lohjanharjun alueella. Ennen yhteistarkkailun alkamista tarkkailuvelvolliset luvanhaltijat olivat kukin hoitaneet tarkkailunsa erillisinä toimeksiantoinaan. Yhteistarkkailu käynnistyi vuoden 2005 syksyllä, tarkkailussa oli vuoden 2008 lopulla mukana Lohjan kaupungin ja Lohjan vesi- ja viemärilaitoksen lisäksi yhteensä 10 toiminnanharjoittajaa: Rudus Betonituote Oy, Enics Finland Oy, Lehmijärven Romu ja Rauta Oy, Lemminkäinen Infra Oy (Muijalan asfalttiasema ja maa-ainesotto), Lemminkäinen Katto Oy (Kattoteollisuus), Lohjan Puhtaanapito Ky Peltomaa, Marttilan Betonirakennus Oy, Niska & Nyyssönen Oy, Cembrit Oy (2.5.2008 saakka Oy Minerit Ab) ja Skanska Infra Oy. Lohjan kaupungista tarkkailuun osallistuivat ympäristöyksikkö ja Suitiantien välivarastointialue.
Lohjanharjun pohjavesialue on osa ensimmäistä Salpausselkää. Alue jakautuu kahteen osa-aluee¬seen. Pohjavesialueen pinta-ala on noin 30 km², josta pohjaveden muodostumisaluetta on noin 12 km². Tulosten tarkastelua varten alue on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen, joissa kaikissa on vähintään yksi pohjavedenottamo. Vuoden 2008 aikana tarkkailututkimus toteutettiin eri osapuolten lupaehtojen edellyttämien ohjelmien mukaisesti. Mittauksia tehtiin kahdeksalta vedenottamolta ja 65 pohjavesiputkesta tai kaivosta. Pohjavesien laatua verrattiin talousveden mikrobiologisiin sekä kemiallisiin laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin (STM:n asetukset 461/2000 ja 401/2001).
Vuonna 2008 sateet painottuivat loppuvuoteen Lohjalla, mikä nosti hieman pohjaveden pinnankorkeuksia loppuvuodesta monin paikoin tarkkailualueella.
Myllylampi / Porla – Lohjanharju osa-alueella Myllylammen vedenottamon vedestä analysoitiin huhtikuussa 2008 pieni määrä (4 µg/l) trikloorieteeniä. Talousvedelle annettu tetrakloorieteenin ja trikloorieteenin yhteispitoisuuden kemiallinen laatuvaatimus 10 µg/l alittui. Ympäristövalvonnan seurannassa olevien havaintopisteiden 107 ja SK200 vesissä oli laatusuositusarvojen ylittävät pitoisuudet rautaa ja mangaania. Lisäksi pohjavesiputken 107 näytteestä analysoitiin öljyhiilivetypitoisuus 70 µg/l. Enics Finland Oy:n seurannassa olevien pohjavesiputkien veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset.
Kaivola – Keskilohjan osa-alueen pohjavesi täytti hyvälle vedenlaadulle asetetut laatuvaatimukset ja –suositukset. Alueella olevan Lemminkäisen kattoteollisuustehtaan tarkkailuputkissa ei havaittu toiminnan riskiaineindikaattoreiksi nimettyjä öljyjä tai liuottimia. Lohjan Puhtaanapito Ky:n tarkkailussa mukana olevasta havaintopisteestä ei saatu edustavaa näytettä.
Moisionpellon ja Pappilankorven osa-alueen vedenottamoilta yhdistetyssä näytteessä huhtikuussa 2008 oli viitteitä tetrakloorieteenistä ja torjunta-aineista, joiden pitoisuudet olivat pieniä ja alittivat laatuvaatimusarvot. Suitiantien välivarastointialueen osalta suositusarvon ylittivät pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet, mitä on tapahtunut aiemminkin vuosina 2005 – 2007.
Lempola – Lempoonsuon osa-alueella Lempolan vedenottamolta otettujen näytteiden vedenlaatu täytti hyvälle vedenlaadulle asetetut laatuvaatimukset ja –suositukset.
Takaharju – Perttilä osa-alueella Takaharjun vedenottamon ja Rudus Betonituote Oy:n seurannassa mukana olevien pohjavesiputkien veden laatu täytti jokaisella tutkimuskerralla tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n kaivosta 2 ja pohjavedestä otetuissa näytteissä alumiini- ja rautapitoisuudet ylittivät talousvedelle annetut suositusarvot, vesinäytteet olivat happamia (pH alle 6,5). Lisäksi kaivo3:n vesinäytteessä oli pieni määrä (<1 µg/l) liuottimiin kuuluvia kloroformia, muissa näytteissä liuotinyhdisteitä ei todettu. Skanska Infra Oy:n seurannassa olevien pohjavesiputkien veden laatunäytteet täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Osa-alueen pohjavesinäytteissä ei todettu öljyhiilivetyjä, PAH- tai PCB – yhdisteitä. Lehmijärven osa-alueella vedenottamolta otettujen näytteiden laadussa ei havaittu talousveden suositusarvon ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita. Uusniitty – Ratametsän osa-alueella analysoitiin pohjavedestä pieniä määriä tetrakloorieteeniä, MTBE:tä ja TAME:a. Kromin ja sulfaatin pitoisuudet olivat paikoin taustapitoisuuksia korkeammat, mutta talousveden ohjearvot eivät vuonna 2008 ylittyneet. Cembrit Oy:n seurannassa olevista havaintopisteissä rautapitoisuudet ylittivät talousvedelle annetut suositusarvot. Marttilan Betonirakennus Oy:n havaintopisteestä PM2 määritettiin talousveden suositusarvon 250 mg/l ylittävä pitoisuus sulfaattia loppuvuodesta 2008. Lemminkäinen Infra Oy:n pohjavesinäytteissä talousveden laatusuositukset eivät täyttyneet rauta- ja mangaanipitoisuuksien eikä yhden pisteen pH:n osalta. Niska&Nyyssönen Oy:n tarkkailussa mitattiin pohjavedestä AOX –pitoisuudet 16 – 25 µg/l, mikä viittaa orgaanisten halogeeniyhdisteiden esiintymiseen pohjavedessä.
