Julkaisu 191/2009
Hiidenvesi on Etelä-Suomen toiseksi suurin järvi. Sen tilaa seurataan yhteistarkkailuohjelman puitteissa. Tarkkailuun osallistuvat pistekuormittajista Karkkilan vesihuoltolaitos, Vihdin vesi, Hopeaniemen kuntoutumiskeskus ja kylpylä, Hiidenpirtti ja Valtion maatalousteknologian tutkimus-laitos. Vapaaehtoisina tarkkailuun osallistuvat Componenta Karkkila Oy, Helsingin vesi, Vihdin kunnan ympäristönsuojelu ja Karkkilan kaupungin ympäristönsuojelu. Hiidenveden kokonaiskuormituksesta suurin osa on peräisin hajakuormituksesta, joka tulee pää-asiassa järveen laskevien Vanjoen ja Vihtijoen kautta. Vuonna 2008 jokien tuoma ravinnekuormitus kasvoi edellisvuodesta lauhan sään aiheuttaminen valumien vuoksi. Eniten kuormitusta aiheutuu peltoviljelystä ja luonnonhuuhtoutumasta. Pistemäisen fosforikuormituksen osuus koko Hiidenveden ravinnekuormituksesta on nykyään muutaman prosentin luokkaa
Karkkilan Pyhäjärveen laskevan Saavajoen ja Pyhäjärven alapuolisen, perhokalastusjokena suositun Vanjoen yläosan tila on varsin hyvä. Vanjokea alemmas mentäessä veden laatu heikkenee ensin Karkkilan kaupungin jätevesipuhdistamolta purettavien jätevesien vaikutuksesta ja alajuoksulla huomattavan voimakkaan hajakuormituksen vaikutuksesta. Molemmat kuormitusosiot nostavat veden ravinne- ja bakteeripitoisuuksia. Karkkilan jätevedenpuhdistamon vaikutus joen veden laatuun on kuitenkin jatkuvasti vähentynyt sen jälkeen kun uusittu puhdistamo otettiin käyttöön vuonna 2002. Hajakuormituksen vaikutus sen sijaan on pysynyt voimakkaana koko seurannan ajan 1970-luvulta alkaen. Hajakuormitusta pyritään vähentämään mm. Hiidenveden kunnostushankkeen puitteissa toteutettavilla toimenpiteillä.
Vihtijoen kuormitus on lähes kokonaisuudessaan hajakuormitusta, joka paikoitellen näyttää vaikuttavan erittäin voimakkaasti veden laatuun; Vihtijoen veden laatu on nykyään kokonaisuutena pääsääntöisesti heikompi kuin Vanjoen veden laatu. Myös Vihtijoen valuma-alueella Hiidenveden kunnostushanke työskentelee hajakuormituksen vähentämiseksi. Luonnostaan savisamean Hiidenveden rehevyystaso vaihtelee rehevästä erittäin rehevään. Parasta aluetta edustaa järven suurin ja syvin selkäalue, Kiihkelyksenselkä, heikointa matala Kirkkojärven ja Mustionselän alue, jossa myös Vihdin Kirkonkylän puhdistamon vaikutukset tulevat ajoittain esiin. Myös Kirkonkylän puhdistamon fosforikuormitusta on kuitenkin onnistuneesti pudotettu; lähtevän fosforin pitoisuustaso on lähellä purkuvesistön eli Kirkkojärven tasoa.
Vuonna 2008 Hiidenveden happitilanne pysyi varsin tyydyttävänä. Lauhan, sateisen vuoden kasvattaman ravinnekuorman vaikutukset eivät toistaiseksi vielä näkyneet veden ravinnepitoisuuksien oleellisina kohoamisina. Pitkän ajan seurannan perusteella Kiihkelyksenselän pintaveden kokonaisfosforipitoisuus näyttäisi jopa olevan vähenemässä. Järven levätuotanto sen sijaan reagoi kasvaneeseen ravinnekuormitukseen: tuotanto kasvoi edellisvuodesta kaikilla tutkituilla selkäalueilla, vaikka Kiihkelyksenselällä osa mittaustuloksista oli edellisvuoden tapaan alle rehevyysrajan.
