Julkaisu 192/2009
Pikkalanlahti on Siuntion ja Kirkkonummen alueelle muodostunut melko avoin merenlahti, johon Pikkalanjoki (Siuntionjoki) laskee. Pikkalanlahteen kohdistuvasta kuormituksesta merkittävin osa on peräisin Pikkalanjoen maatalousvaltaiselta ja saviperäiseltä valuma-alueelta. Tämän lisäksi Pikkalanlahtea kuormittivat pistemäisesti lahden eri puolilla sijaitsevien Siuntion kunnan keskuspuhdistamon, Suomen Sokeri Oy:n, Upinniemen varuskunnan, Prysmian Cables and Systems Oy:n ja Nordic Aluminium Oyj:n puhdistamoiden jätevedet. Nämä tarkkailevat toimintansa vaikutuksia purkuvesistössä yhteistarkkailuna. Sopimuksen mukaan tarkkailun suorittajana on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Uudenmaan ympäristökeskus täydensi omalla seurantaohjelmallaan Pikkalanlahden tarkkailua.
Yhteistarkkailun tulosten mukaan vuonna 2008 Pikkalanlahteen kohdistuvasta kuormituksesta suurin osa (95-98 %) oli peräisin Pikkalanjoen valuma-alueelta. Puhdistamojätevesien osuus oli siis vähäinen ja myös hieman pienempi kuin edellisvuonna. Pikkalanjoen kuormitusta lisäsi hieman edellistä vuottakin lauhempi, roudaton alkutalvi ja lisäksi sateinen alkukesä. Pistemäinen typpikuormitus oli suurinta Siuntion kunnan Pikkalan keskuspuhdistamolla ja fosforikuormitus Siuntion puhdistamolla sekä Suomen Sokeri Oy:n Kantvikin puhdistamolla. Biologinen hapenkulutus oli suurinta Suomen Sokeri Oy:n jätevesissä. Siuntion puhdistamon jätevesivaikutuksia ei voitu erottaa Pikkalanjoen samean ja ravinteikkaan veden Pikkalanlahden sisäosaan aiheuttamasta vesistökuormituksesta. Lämpökestoisia kolimuotoisia bakteereita tavattiin lähinnä Suomen Sokerin edustan merialueella. Pikkalanselkä ja Pikkalanlahden itäosa olivat kasvukauden keskimääräisen a-klorofyllipitoisuuden perusteella reheviä ja muut alueet lievästi reheviä. Vuonna 2008 tutkimusalueen keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus oli edellisvuotta hieman maltillisempi ja jakson 2000-2008 pienimpiä. Veden happipitoisuus oli varsin hyvä Pikkalanlahdella tutkittuina ajankohtina ja kaikilla syvyyksillä. Yhteistarkkailu jatkuu vuonna 2009 ohjelman mukaisesti vastaavalla fysikaalis-kemiallisella seurannalla kuin vuonna 2008.