Julkaisu 187/2008
Karkkilan kaupunki tilasi syksyllä 2008 Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö
ry:ltä yhteenvetoraportin Karkkilan pintavesien tilasta ja seurantaohjelman
lähivuosille. Kustakin vesistöstä tehtiin koontitaulukko, jossa kerrotaan
vesistön keskeiset tiedot ja sen tilaa luonnehditaan sekä sanallisesti
että kuvaajien avulla. Lisäksi kohteille esitettiin seurantatarpeita järvikohtaisissa
taulukoissa ja yleisesti. Seurantaohjelmassa esitetyt suositukset
pyritään arvioimaan uudelleen viiden vuoden jakson jälkeen.
Raportissa on esitetty yhteensä 60 karkkilalaisen järven perustiedot ja
luonnehdittu niiden tilaa. Harvoista järvistä oli tarpeeksi tietoa luotettavan
arvion tekemiseen tilan muutoksesta. Vähän suuremmasta määrästä pystyi
arvioimaan nykyistä tilaa, mutta useimpien kohdalla tarvittaisiin ajantasaisempaa
tietoa. Etenkin levämäärää kuvaava klorofylli-a-pitoisuus pitää
ottaa mukaan jokaiseen kesäaikaiseen vesinäytteeseen.
Karkkilassa on paljon karuja järviä ja muutamia reheviä. Monien järvien
rannoilla ei ole lainkaan asutusta, eikä niihin myöskään kohdistu paljoakaan
kuormitusta. Toisissa järvissä asutusta on taas tiheämmin ja esimerkiksi
Pyhäjärvi sijaitsee keskellä Karkkilan taajamaa. Syvyys vaihtelee
matalista vähän syvempiin. Myös muoto vaihtelee paljon.
Karkkilassa järvien suurimpia ongelmia ovat happikadot ja suoraan rehevöitymiseen
liittyvät haittailmiöt. Toisiin järviin kohdistuu tai on kohdistunut
paljon ulkoista kuormitusta. Monissa järvissä on havaittu happikatoja
sekä kesäisin että talvisin. Tämä voi aiheuttaa etenkin kesällä ravinteiden
vapautumista sedimentistä eli sisäistä kuormitusta. Rehevissä järvissä
on usein särkikalavaltainen kalasto ja niissä esiintyy leväkukintoja. Osassa
matalia järviä haittaa myös liiallinen vesikasvillisuus.
