Julkaisu 189/2008
Siuntionjoen vesistön pistekuormittajien jätevesilupiin liittyvä vesistön yhteistarkkailu vuonna
2007 suoritettiin tarkkailuohjelman mukaisesti. Yhteistarkkailuvelvollisia olivat Vihdin vesihuoltolaitos (Nummelan puhdistamo), Roskn’Roll Oy Ab (Munkkaan jätekeskus), Top Hotels Oy (Elohovi) ja Kirkkonummen Aktiivikeskus, Kiinteistö Oy. Lisäksi hajakuormituksen osalta tarkkailussa olivat mukana Lohjan kaupunki sekä Vihdin, Siuntion ja Kirkkonummen kunnat. Tarkkailua tehtiin jokialueilla (Risubackajoki, Kyrkån, Siuntionjoen päähaara) ja järvillä (Björnträsk, Tjusträsk ja Vikträsk). Vesinäytteitä otettiin yhteensä 17 virtahavaintopaikalta ja 5 järvihavaintopaikalta 2-9 kertaa vuodessa. Vesinäytteistä analysoitiin veden fysikaalis-kemiallista laatua, ja mm. bakteeripitoisuutta. Järvien tarkkailussa oli vuorossa laaja tarkkailuvuosi sisältäen rehevyysseurannan lisäravinne- ja a-klorofyllianalyysit. Vesinäytteiden lisäksi otettiin pohjaeläinnäytteet kahdelta jokavuotiselta havaintoalueelta eli pohjaeläinnäytteenoton osalta kyseessäoli suppea tarkkailuvuosi.
Siuntionjoen vesistöä kuormittaa eniten hajakuormitus. Vesistöalue on varsin vähäjärvinen (5,3 %), maatalousvaltainen ja maaperä on monin paikoin savista ja huuhtoumaherkkää. Lähinnä suuremmasta virtaamasta ja sadannasta johtuen ravinnevirtaamat olivat suurempia kuin edellisvuonna. Ravinnevirtaamista merkittävä osa ajoittui lauhaan ja lumettomaan sekä sateisiin tammikuun ja joulukuun päiviin. Purovesien lämpökestoisten bakteerien pitoisuudet olivat suurten valumien aikoina pienempiä laimennusvesien vaikutuksesta, mutta toisaalta paikoitellen edelleen ongelmallisen suuria erityisesti kesän alivalumakausina. Tällöin bakteeripitoisuudet jopa nousivat hajakuormituksesta johtuen pistekuormitusvaikutusta suuremmaksi Risu- backajoen ja Kivikoskenpuron valuma-alueilla.
Pistekuormittajien puhdistamot täyttivät lupaehdot. Pistekuormitus on alueellisesti merkittävä kuormituslähde Nummelan puhdistamon alapuolella Risubackajoella ja Munkkaan jätekeskuksen puhdistamo alapuolisella Kivikoskenpuron alueella. Nummelan jätevedenpuhdistamon puhdistusteho oli hyvä ja alitti lupaehdot selvästi. Nummelan puhdistamon osuus kaikkien pistekuormittajien yhteenlasketusta jätevesimäärästä oli noin 90 %. Puhdistamon jätevesimäärä on vähentynyt 2000-luvulla ja oli nyt toiseksi alhaisin 15 vuoden tarkastelujaksolla. Puhdistamon kokonaisravinnekuormituksen määrä kasvoi kuitenkin hieman edellisvuodesta ollen sekä fosforin että typen osalta keskimääräistä noin 2000-luvun tasoon verrattuna. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Risubackajoen ravinnekuormasta kasvoi edellisvuodesta kokonaisfosforin osalta noin 12 %:iin mutta supistui toisaalta kokonaistypen osalta hieman noin 41 %:iin. Tämä kuormitus kohdistui Björnträskiin (Karhujärveen), johon Risubackajoen vedet laskevat. Munkkaan jätekeskuksen suotovedet käsiteltiin vuonna 2007 osaksi jätekeskuksen omassa uudistetussa puhdistamossa, osaksi jätevedet ohjattiin Lohjan kaupungin Pitkäniemen puhdistamoon. Jätekeskuksen vaikutus näkyi vielä voimakkaana pienivirtaamaisessa laskuojassa, mutta lieventyi hyvin selvästi noin kilometrin päässä Kivikoskenpurossa. Kivikoskenpuron alapuolisella Lempansålla Munkkaan jätekeskuksen osuus ravinnekuormituksesta putosi kolmasosaan edellisvuodesta ollen fosforista noin 0,3 % ja typestä noin 1 %. Top Hotels Oy:n Kokoushotelli Elohovin jätevesikuormitus Vihdin Kurjolammenojaan ja Aktiivikeskuksen kuormitus Harvsåhon olivat edellisiä vähäisempiä, eikä selviä vesistövaikutuksia voitu kummankaan osalta todeta.
Maaneliökilometriä kohden eniten huuhtoutui fosforia Kyrkån voimakkaasti hajakuormitetulta osavaluma- alueelta ja typpeä Risubackajoen pistekuormitetulta osavaluma-alueelta, kuten aikaisempinakin vuosina. Siuntionjoen Pikkalanlahteen tuoma kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormitus oli suurimmaksi osaksi peräisin Kyrkån jokihaarasta.
Siuntionjoen yhteistarkkailun piirissä olevat järvet Björnträsk, Tjusträsk, Vikträsk ja Stora Lonoks ovat kaikki erittäin reheviä ja runsasravinteisia. Tjusträskin että Vikträskin syvännealueella vallitsi happikato alusvedessä loppukesästä. Happikadot näyttävät toistuvan säännöllisesti vuosittain. Ravinteita pidättyy suuresti Siuntionjoen alaosan suvantopaikoilla ja järvissä. Järviin kohdistuva ravinnekuormitus on jatkuvasti liian suuri ja tilaa heikentää huonokuntoisen pohjasedimentin aiheuttama sisäinen kuormitus.
Siuntionjoen vesistön latvoilla Vihdin Enäjärven vesi oli vuonna 2007 tavanomaisen ravinteista ja kesällä syvänteen pohjalla esiintyi happikatoa.
