Julkaisu 186/2008
Nordic Aluminium Oyj:n, Prysmian Cables and Systems Oy:n, Suomen Sokeri Oy:n sekä Siuntion ja Kirkkonummen kuntien jätevesilupavelvoitteisiin sisältyvä kalataloudellinen velvoitetarkkailu suoritettiin yhteistarkkailuna ja se koostui vuotta 2007 koskevasta kalastustiedustelusta ja kalojen aistinvaraisesta arvioinnista sekä saaliskirjanpidosta.
Pikkalanlahden veden laatu määräytyy pääosin Pikkalanjoen veden laadun mukaan. Vuoden 2007 vedenlaatutuloksissa lieviä jätevesikuormitusvaikutuksia oli havaittavissa lähinnä Pikkalanlahden sisä- ja keskiosassa Suomen Sokeri Oy:n sekä Nordic Aluminium Oyj:n ja Prysmian Cables and Systems Oy:n ja puhdistamoiden edustan merialueilla.
Pikkalanlahdella kalasti vuonna 2007 117 ruokakuntaa eli 165 henkilöä. Enimmäkseen kalastettiin verkoilla tai heittovavalla/vetouistelemalla. Vilkkaimmat kalastuskuukaudet olivat kesä-, heinä- ja elokuu, mutta kalastus jatkui varsin aktiivisesti vielä syksylläkin. Pikkalanlahden kokonaissaalis vuonna 2007 oli 4800 kg eli keskimäärin noin 44 kg kalastanutta ruokakuntaa kohti. Runsaimmat saalislajit olivat ahven, kuha, särki ja lahna. Suurin kilomääräinen saalis saatiin verkoilla, mutta merkittävä osa kokonaissaaliista kalastettiin myös vapavälineillä.
Vuodesta 1990 lähtien etenkin silakkasaaliin osuus kokonaissaaliista on vähentynyt selvästi. Edelliseen tiedusteluun verrattuna myös ahven, kuha ja taimen ovat vähentyneet jonkin verran samalla kun lahna ja särki ovat selvästi lisääntyneet. Ruokakuntakohtainen saalis on laskenut 2000-luvulle tultaessa, mutta pysynyt lähes ennallaan vuoteen 2003 verrattuna. Suurimmiksi ongelmiksi Pikkalanlahden kalastuksessa vastaajat kokivat saaliin pienen määrän, runsaat leväkukinnat ja veden sameuden.
Pikkalanlahden kirjanpitokalastuksesta lähes 90 % oli verkkokalastusta. Yleisimmät saaliskalat olivat kuha, lahna, ahven ja siika. Merkittävimpiä muutoksia yksikkösaaliissa ovat kuhasaaliin lasku puoleen vuoteen 2006 verrattuna, nousussa olleen haukisaaliin jyrkkä lasku vuoden 2006 jälkeen ja lahnan vuoden 2005 jälkeen alkanut yksikkösaaliin tasainen kasvu. Myös siian ja taimenen osalla on nähtävissä yksikkösaaliin selvää kasvua, tosin varsinkin taimenen osuus kokonaissaaliista on vielä hyvin pieni. Siikakannan elpymisestä on jo pieniä merkkejä havaittavissa.
Pikkalanlahden kuhat arvioitiin käyttökelpoisuudeltaan hyviksi.
Kalakanta näyttäisi muuttuneen särkikalavaltaisemmaksi – haluttujen saaliskalojen, etenkin kuhan, määrä on jonkin verran vähentynyt ja tilalle on tullut yhä useammin lahnaa tai särkeä. Toisaalta ahventa saadaan hyvin ja näkyvissä on myös merkkejä aikaisemmin harvalukuisen siikakannan kohentumisesta alueella. Pikkalanlahden kokonaiskuormitukseen verrattuna suhteellisen vähäisen pistekuormituksen vaikutus kalaston muutokseen lienee hyvin pieni.
