Julkaisu 172/2008
Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun ohjelmassa oli vuonna 2006 vuorossa ns. laaja vuosi, jolloin tarkkailuun kuului jokavuotisen veden laadun tarkkailun lisäksi laajemmat biologiset tarkkailut. Tarkkailualueelia tutkittiin sekä vesikasvillisuutta että pohjaeläimistöä.
Pääosa tarkkailualueen pistekuormituksesta johdetaan Hankoniemen eteläpuolelle. Mereen kohdistuva fosforikuormitus on yleisesti ottaen laskenut viimeisten 15 vuoden aikana mutta 1990-luvun puolivälistä kehitys on ollut lievästi kasvava. Mereen laskettu typpimäärä on tarkastelujakson aikana kasvanut merkittävästi vuoteen 2002, mutta sen jälkeen typpikuormitus on kääntynyt laskuun. Hankoniemen pohjoispuolella typpikuormitus on vähentynyt. Suurin muutos on ollut Oy Forcit Ab:n typpikuormituksen voimakas väheneminen vuodesta 2002 alkaen. Oy Visko Ab:n typpikuormitus on pitkällä aikavälillä laskenut selvästi, mutta aivan viime vuosina kuormitus on pysynyt lähes samansuuruisena. Pistekuormituksen ohella merialueelle kohdistuu maa-alueilta tulevaa hajakuormitusta. Hangon lähialueilla ei esiinny laajempia maatalousalueita, joten maataloudesta johtuva hajakuormitus on tarkkailualueella melko pieni Bengtsårin alueen sisäosia lukuun ottamatta.
Jätevesien suorat vaikutukset veden laatuun ovat Hangon merialueella yleensä olleet hyvin lievät tai ei lainkaan havaittavissa. Suursuon suljetun kaatopaikan ojissa kaatopaikka-alueen vaikutukset olivat lievät. Asutuksen läpi laskevan puron veden laatu laski kuitenkin selvästi alaspäin mentäessä. Tämä osoittaa, että myös haja-asutus kuormittaa vesistöä.
Bengtsårin alueella kesän happitilanne on pysynyt erittäin huonona. Tilanteessa ei ole havaittavissa parannusta vaikka alueen kuormitus on vähentynyt. Kasvillisuustutkimuksen perusteella runsaat rihmaleväesiintymät lähes koko tarkkailualueelia osoittavat alueen rehevyyttä. Bengtsårin alueella rakkolevän voimakas paluu on sitä vastoin osoitus siitä, että olosuhteet ovat jokavuotisista happiongelmista huolimatta kehittyneet hieman paremmiksi. Pohjaeläimistö sen sijaan kärsii heikoista happiolosuhteista ja alueen syvänteissä pohjaeläimiä on hyvin vähän.
