Julkaisu 188/2010
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on Siuntionjoen pistekuormittajien toimeksiannosta toteuttanut vuodesta 1978 alkaen Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailua. Yhteistarkkailuvelvollisia ovat Vihdin vesihuoltolaitos (Nummelan puhdistamo), Rosk´n Roll Oy Ab (Munkkaan jätekeskus), Top Hotels Oy (Kokoushotelli Elohovi) ja Kirkkonummen Aktiivikeskus, Kiinteistö Oy. Vapaaehtoisina tarkkailijoina ovat mukana Lohjan kaupunki sekä Vihdin, Siuntion ja Kirkkonummen kunnat. Yhteistarkkailuohjelma on vuodelta 2001 ja se on Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymä (hyväksymiskirje 25.11.2001, Dnro 0196Y0067-103).
Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailussa biologisten vesistövaikutusten ilmentäjänä käytetään makroskooppista, paljain silmin havaittavaa pohjaeläimistöä. Pohjaeläimistöllä on suuri merkitys vesistöjen ravintoverkoissa orgaanisen aineen hajottajina ja kierrättäjinä sekä ravintokohteena muille lajeille. Tämä raportti käsittää pohjaeläintutkimuksen tulokset vuosilta 2001-2009.
Siuntionjoen vesistön tarkkailujakson pohjaeläinaineistossa tavattiin yhteensä 29 801 pohjaeläinyksilöä, joista 25 204 yksilöä oli koskinäytteissä, 1216 suvantonäytteissä ja 3 381 yksilöä järvinäytteissä. Aineistosta määritettiin yhteensä 153 pohjaeläintaksonia (lajia tai vastaavaa laajempaa taksonomista ryhmää). Koskissa esiintyi 140 taksonia, suvantoalueella yhteensä 68 taksonia ja järvissä 36 taksonia. Taksonien esiintymisrunsauden ero kuvasti myös luonnollisia eroja tutkittavien elinympäristöjen välillä. Yleisimpiä ja runsaslukuisimpia olivat hyönteisiin kuuluvat surviaissääskien toukat (Chironomidae). Erityispiirteenä olivat purokatkat (Gammarus pulex), joiden esiintyminen latvapuroissa on seurausta Lohjanharjun pohjavesivaikutuksesta. Paikoittain voimakkaastakin kuormituksesta huolimatta Siuntionjoella esiintyi tarkkailujakson aikana eräitä harvinaisia ja uhanalaisia pohjaeläinlajeja etenkin vesiperhosten ryhmästä.
Pohjaeläimistö ilmensi paikoin hyvin selvää kuormitusvaikutusta ja pohjan rehevyyttä koskissa, suvanto- ja järvialueilla. Kuormitus on pääasiassa maatalouden hajakuormitusta, latvapuroissa myös pistekuormituksen merkitys korostuu. EPT-indeksi (virtavesien tilaa ilmentävän tyyppiominaisten päivä- ja koskikorentoheimojen sekä vesiperhosheimojen esiintymiseen perustuva indeksi) osoitti vuonna 2009 kaikkien Siuntionjoen tutkittujen vähävetisten latvapurojen kärsivän kuormituksesta eniten. Vuonna 2009 Palokoskessa oli eniten yksilöitä kuin koskaan aikaisemmin on havaittu tarkkailualueen koskissa. Lempaankosken ja Kvarnbynkosken ohella Palokosken pohjaeläimistö on ollut koskialueista monipuolisin ja ilmentänyt rehevää mutta vähiten kuormittunutta pohjan tilaa. Kirkkojoen Munksinkosken koskialueen pohjaeläimistö ja Siuntionjoen pääuomassa sijaitseva Sjunbbynkosken pohjaeläimistö ovat ilmentäneet hieman rehevämpää ja kuormituksesta muuttunutta pohjan tilaa.
