Julkaisu 175/2007
Siuntionjoen vesistön pistekuormittajien jätevesilupiin liittyvä vesistön yhteistarkkailu vuonna 2006 suoritettiin tarkkailuohjelman mukaisesti. Yhteistarkkailuvelvollisia olivat Vihdin vesihuoltolaitos (Nummelan puhdistamo), Roskn’Roll Oy Ab (Munkkaanjätekeskus), Elämäntapaliitto ry (Hotelli Elohovi) ja Kirkkonummen Aktiivikeskus, Kiinteistö Oy. Lisäksi vapaaehtoisina tarkkailijoina olivat mukana Lohjan kaupunki sekä Vihdin, Siuntion ja Kirkkonummen kunnat. Tarkkailua tehtiinjokialueilla (Risubackajoki, Kyrkån, Siuntionjoen päähaara) ja järvillä (Bjömträsk, Tjusträsk ja Vikträsk). Vesinäytteitä otettiin yhteensä 17 virtahavaintopaikalta ja 4 järvihavaintopaikalta 2-8 kertaa vuodessa. Vesinäytteistä analysoitiin veden fysikaalis-kemiallista laatua ja bakteeripitoisuutta. Vesinäytteiden lisäksi otettiin pohjaeläinnäytteitä 12 virtahavaintopaikalta ja järvistä. Pohjaeläinnäytteenoton tulokset järvien osalta esitetään tässä raportissa ja kaikki pohjaeläintulokset myöhemmin omassa erillisraportissaan.
Siuntionjoen vesistöä kuormittaa eniten hajakuormitus. Vesistöalue on varsin vähäjärvinen (5,3 %), maa talousvaltainen ja maaperä on monin paikoin savista ja huuhtoumaherkkää. Lähinnä pienemmästä virtaamasta ja sadannasta johtuen ainevirtaamat olivat pienempiä kuin edellisvuonna. Purovesien lämpökestoisten bakteerien pitoisuudet olivat ajoittain kuitenkin suuria myös hajakuormituksesta johtuen, bakteeripitoisuudet lisääntyivät pistekuormitetuilla Risubackajoen ja Kivikoskenpuron valuma-alueilla erityisesti kesän vähävetisinä aikoina.
Pistekuormittajien puhdistamot täyttivät lupaehdot Pistekuormitus on alueellisesti merkittävä kuormituslähde Nummelan puhdistamon alapuolella Risubackajoella ja Munkkaan jätekeskuksen puhdistamo alapuolisella Kivikoskenpuron alueella. Nummelan jätevedenpuhdistamon puhdistusteho oli hyvä ja alitti lupaehdot selvästi. Nummelan puhdistamon osuus kaikkien pistekuormituksen jätevesimäärästä oli noin
82 %. Puhdistamon kokonaisravinnekuormituksen määrä kasvoi hieman edellisvuodesta ollen fosforin osalta noin 2000-luvun keskitasoa ja typen osalta kuitenkin alle keskitason. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Risubackajoen ravinnevirtaamista kasvoi edellisvuodesta ollen kokonaisfosforivirtaamasta noin 8 % ja kokonaistyppivirtaamasta noin 43 %. Tämä kuormitus kohdistui Bjömträskiin (Karhujärveen), johon Risubackajoen vedet laskevat. Munkkaan jätekeskuksen suotavedet käsiteltiin vuonna 2006 kokonaan jätekeskuksen omassa puhdistamossa, jonka puhdistusteho oli hyvä. Jätekeskuksen vaikutus näkyi voimakkaana laskuojassa, mutta lieventyi hyvin selvästi noin kilometrin päässä alapuolisessa Kivi koskenpurossa. Kivikoskenpuron alapuolisella Lempansålla Munkkaan jätekeskuksen osuus fosforivirtaamasta kasvoi edellisvuodesta ollen noin 1 %. Typen osuus oli edellisvuotta vastaava eli hieman alle 3 %. Hotelli Elohovin jätevesikuormitus Vihdin Kurjalammenojaan ja Aktiivi-instituutin kuormitus Harvsåhon olivat edellisiä vähäisempiä, eikä selviä vesistövaikutuksia voitu kummankaan osalta todeta.
Maaneliökilometriä kohden eniten huuhtoutui fosforia Kyrkån voimakkaasti hajakuormitetulta osavalu maalueelta ja typpeä Risubackajoen pistekuormitetulta osavaluma-alueelta, kuten aikaisempinakin vuosina. Siuntionjoen Pikkalanlahteen tuoma kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormitus oli suurimmaksi osaksi peräisin Kyrkån jokihaarasta.
Siuntionjoen yhteistarkkailun piirissä olevat järvet Bjömträsk, Tjusträsk ja Vikträsk ovat kaikki erittäin reheviä ja runsasravinteisia. Sekä Tjusträskin että Vikträskin syvännealueella vallitsi happikato alusvedessä loppukesästä. Pohjaeläintutkimuksen perusteella järvet ovat myös erittäin reheviä ja kärsivät laajahkolla alueella happikadosta. Happikadot näyttävät toistuvan säännöllisesti vuosittain. Ravinteita pidättyy suuresti Siuntionjoen alaosan suvantopaikoilla ja järvissä. Järviin kohdistuva ravinnekuormitus on jatkuvasti liian suuri ja tilaa heikentää huonokuntoisen pohjasedimentin aiheuttama sisäinen kuormitus.
Vihdin Enäjärvessä, Poikkipuoliaisessa ja Palojärvessä vesi oli vuonna 2006 Uudenmaan ympäristökeskuksen ottamien näytteiden mukaan hyvin ravinteista. Happikatoa esiintyi kaikissa näiden järvien syvänteissä. Enäjärven syvänteessä happikato vallitsi suurimman osan talvi- ja kesäkerrostuneisuuskaudesta. Latvavesistöjen vertailualueiden purovesien sekä Siuntionjoen pääuoman vertailualueen Palojoen ravinnepitoisuudet, veden sähkönjohtavuus ja lämpökestoisten kolibakteerien määrät olivat yleisesti pienempiä ja siten vesi paremmanlaatuista kuin yhteistarkkailun muilla alueilla.
