Valitse sivu

Julkaisu 130/2007

Tämä yhteistarkkailun pohjaeläintutkimus kuuluu yhtenä biologisena osatutkimuksena Hangon merialueen ja Bengt­sårin vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Makroskooppiset pohjaeläinnäytteet otettiin vuonna 2006 Hangon merialueen edustalta neljältä osa-alueelta ja aiempia aineistoja vuosilta 2001-2005 käytetään taustatietona vuoden 2006 laajalle tutkimukselle. Tulok­set esitellään käyttäen mm. pohjaeläimistöön perustuvaa merenpohjan tilan luokitusta ja liejusimpukkapopulaatioiden kokoluok­kajakaumia.

Hangon eteläisellä merialueella kauempana purkuputkea olevalla pohjaeläinlinjalla pohjien tila oli jonkin verran lähempänä olevia parempi. Jätevesikuormitetun Hangon eteläisen merialueen ja Hangon pohjoisen merialueen pohjien tilassa ei havaittu merkittävää keskinäistä eroa. Vuonna 2006 Hangon eteläisen ja Hangon pohjoisen merialueen liejusimpukkapopulaatioiden yksilömäärät olivat samaa luokkaa ja molemmilla alueilla kokoluokkajakaumat olivat välimuotoisia.

Oy Forcit Ab alueen näyteasemilla tavattiin koko Hangon tarkkailun monimuotoisin pohjaeläinyhteisö. Pohjaeläintaksoneita oli tehtaan edustan II linjan matalilla näyteasemilla vähemmän kuin tehtaan läheisillä I ja III linjoilla. Erityisesti matalilla alueilla makean veden vaikutus näkyi suhteellisen monimuotoisena harvasukasmato- ja surviaissääskiyhteisönä, jossa esiintyi sekä karun että rehevän ympäristön lajeja. Syvemmällä heikoista happioloista kertova Chironomus plumosus -surviaissääskentoukka esiintyi tehtaan läheisillä linjoilla, vertailulinjan (V) syvällä asemalla tavattiin em. lajia hiukan vähäisempää rehevyyttä osoittava Chi­ronomus thummi-tyypin surviaissäskentoukka. Vuonna 2006 koko alue huomioon ottaen liejusimpukoiden kokoluokkajakaumat ilmensivät populaation uusiutumiskykyä, vuosina 2003-2005 niukat liejusimpukkapopulaatiot ilmensivät heikompaa uusiutumis­kykyä (olivat kokorakenteen mukaan välimuotoisia). Vuonna 2006 liejusimpukoita esiintyi suhteellisen runsaasti purkuputken suulla verrattuna vuosiin 2001-2005, mikä osoittaa pohjan tilan olevan aiempaa parempi. Vuonna 2006 sen sijaan purkuputken läheisten linjojen syvillä asemilla liejusimpukkapopulaatiot olivat hyvin pieniä vertailulinjan syvään asemaan nähden.

Oy Visko Ab:n merialueella pohjan tila on edelleen järkkynyt alueen syvimmällä näyteasemalla Kamsholmin saaren eteläpuolel­la, missä ei ole tarkkailujaksona 2002-2006 tavattu yhtään makroskooppista pohjaeläintä. Saman syvännealueen reunamilla pohja oli voimakkaasti häiriintynyt koostuen vain kaikkein kestävimpien taksonien yksilöistä. Chironomus plumosus- ja C.semiredutus -surviaissääskentoukkien esiintyminen yleisesti näytelinjoilla ja vertailualueella kertoivat pohjaeläimistön kärsivän ainakin jonkin verran alentuneesta happipitoisuudesta. Pohjan heikkoa tilaa Bengtsårin syvänteissä ilmentää myös liejusimpukkapopulaation harvalukuisuus ja erittäin heikko uusiutumiskyky. Bengtsårin syvänteiden heikko happitila ja sen seurannaisilmiöt johtuvat pää­asiassa aikaisemmasta jätevesikuormituksesta ja tälle vesialueelle luontaisista piirteistä kuten suojaisuudesta, heikosta veden vaihdosta ja luontaisesti korkeasta rehevyystasosta (Mettinen 2004).