Julkaisu 17/2020
Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 -hankkeessa käynnistetään Siuntionjoen valuma-alueen vesistöjen pitkän aikavälin kunnostustyö.
Karhujärvi on matala ja savimaiden ympäröimä, Siuntionjoen vesistöalueen läpivirtausjärvi Siuntiossa. Järven valuma-alue on todella suuri (229 km2) ja valuma-alueella on useita melko huonokuntoisia järviä. Näiden järvien kunnostustyön edistyminen vaikuttaa myöhemmin myönteisesti myös Karhujärven tilaan.
Karhujärvi on luontaisestikin rehevä, mutta liian suuren ulkoisen kuormituksen myötä rehevyys on vuosien kuluessa kasvanut ja ravintoketju vinoutunut. Karhujärvi on luokiteltu välttävään ekologiseen tilaan. Karhujärven tilaa on seurattu säännöllisesti 1970-luvulta alkaen, sillä siihen päätyy Nummelan jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet Risubackajokea myöten.
Järvelle laskettiin kuormitus ympäristöhallinnon VEMALA-ohjelmalla ja kuormituksen vähentämistavoite Load Lake Response -ohjelmalla. Ulkoista kuormitusta olisi huomattavasti vähennettävä nykyisestä noin kolmasosa.
Karhujärven ravinnepitoisuudet ovat kasvaneet vuosi vuodelta, vaikka ulkoinen kuormitus järveen on vähentynyt. Levien määrä on myös kasvanut vuosien kuluessa. Karhujärveen ravinnepitoisuus ei reagoi tulevan ulkoisen kuormituksen muutoksiin, vaan järvi on jatkuvasti rehevöitynyt kuormituksen pienentyessä. Tämä johtuu mitä ilmeisimmin hyvin ravinteikkaasta ja löyhästä sedimentistä ja sen aiheuttamasta sisäisestä kuormituksesta.
Sisäinen kuormitus johtunee vuosikymmeniä jatkuneesta voimakkaasta kuormituksesta, järven mataluudesta ja alttiudesta tuulen sekoittavalle vaikutukselle, sedimentin ajoittaisesta hapettomuudesta ja korkeasta pH:sta sekä runsaasta ja särkivaltaisesta kalastosta. Karhujärven eläinplankton on pienikokoista ja siitä puuttuvat lähes täysin suurikokoiset vesikirput, jotka pystyisivät laiduntamaan leviä tehokkaasti.
Valuma-alueella on 652 ha herkästi erodoituvaa peltoa, joihin vesiensuojelulliset toimenpiteet kannattaa ensisijaisesti kohdistaa. Sisäisen kuormituksen hillitsemiseksi puolestaan nykyistä tehokkaampi hoitokalastus ja petokalatoimet olisivat todennäköisesti tehokkaita kunnostuskeinoja. Lisäksi järven pohjoisosien lintuvesialueita olisi toivottavaa kunnostettavan, jotta vesilintukanta saataisiin järvelle palautettua.
Kunnostussuunnitelmassa esitetään kunnostustyön vuosisuunnitelma vuosille 2020–2030.
