Julkaisu 162/2006
Lohjanjärven eteläosan Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin alueen syvänteiden hapettaminen on osa M-real Kirkniemen paperitehtaan jätevesiluvan velvoitetta. Syvänteistä ensimmäisen hapettaminen alkoi vuonna 1986 ja kolmen muun vuonna 1995.
Pohjan läheisen veden happipitoisuus on parantunut kaikilla hapetettavilla syvänteillä. Alueen muilla tutkituilla syvänteillä tilanne on joko parantunut tai pysynyt ennallaan. Poikkeuksena on jätevesien purkualuetta lähinnä olevan Mangsön syvänne, jossa tilanne on huonontunut vuoden 1997 jälkeen.
Vuoden 2005 aikana syvänteiden pohjan läheisen veden happipitoisuus oli hyvä kesään asti. Loppukesällä happimäärä väheni niin, että pitoisuus oli kaikilla havaintopisteillä alle 4 mg/1.
Ravinnepitoisuuksien perusteella Lohjanjärven eteläosa edustaajonkin verran suurempaa rehevyyttä kuin koko järvellä keskimäärin; kokonaistyppi- ja fosforipitoisuuksien perusteella ollaan selvästi lähempänä järven keskimääräistä tilaa edustavaa Isoselkää kuin rehevimpiin alueisiin kuuluvia Pappilanselkää ja Maikkalanselkää. Oleellisin seikka tarkastellun alueen ravinnepitoisuuksissa viimeisten parin vuosikymmenen aikana on fosforipitoisuuksien pieneneminen.
Vuoden 2005 aikana typpi- ja fosforipitoisuudet vaihtelivat niille ominaisen vuodenaikaisrytmin mukaan: kokonaistyppi- ja nitraattityppipitoisuus olivat suurimmillaan talvella, kokonaisfosforipitoisuus kesällä. Ammoniumtypen määrä nousi pintavedessä toukokuussa ja leville käyttökelpoisin osa fosforista kului loppuun jo alkukesällä. Ravinnepitoisuudet olivat kokonaisuutena sekä pintavedessä että pohjan lähellä suurimmat lähellä jäteveden purkualuetta.
Vuosien 1986-2005 mittausten perusteella Kyrköfjärdenin ja Hållsnäsfjärdenin levätuotanto on selvästi vähentynyt.
