Julkaisu 158/2005
Siuntionjoen vesistön kalataloudellinen yhteistarkkailu perustuu Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamon sekä ympäristölupaan perustuvan kasteluveden ottoluvan haltijoiden kalatalousvelvoitteisiin ja se suoritettiin vuonna 2004 uudistetun tarkkailuohjelman mukaisesti. Tutkimusalueeseen kuului järvistä Björnträsk (Karhujärvi), jokialueista Siuntionjoki Bjömträskistä alaspäin, Kvarnbäckenin sivupuro, Kyrkån haara, Risubackajoki sekä vertailualueena Palojoki. Kalataloudellinen yhteistarkkailu koostuu virtavesialueiden sähkökoekalastuksesta ja Björnträskin kalastustiedustelusta. Lisäksi tarkastellaan kasteluveden oton vaikutusta Siuntionjoen vesistön kalakantaan.
Siuntionjoen vesistöä kuormittaa eniten hajakuormitus, jonka määrä vaihtelee säätekijöiden (sateiden) mukaan. Suurin pistekuormittaja on Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamo Risubackajoen latvoilla. Risubackajoki on sekä veden laadun että pohjaeläimistön perusteella vesistön heikkokuntoisin jokiosuus. Myös sähkökalastuskohteen kalasto ilmentää joen heikkoa kuntoa Nummelan jätevedenpuhdistamon vähentyneistä päästöistä huolimatta. Ilman piste- ja hajakuormituksen vähentymistä ei kalaston tilaan ole odotettavissa merkittävää parantumista.
Hajakuormitus on voimakkainta Kyrkån osavaluma-alueella. Vuoden 2004 koekalastuksissa Kyrkån yläpuolisen Lempansån koskesta saatiin kolme ja Kyrkån Munksinkoskesta yksi taimen. Vaativan taimenen säännöllinen esiintyminen alueen koskissa osoittaa Kyrkån haaran tarjoavan kalastolle kohtuullisen elin- ja lisääntymisympäristön runsaasta hajakuormituksesta huolimatta.
Siuntionjoen pääuoman vesi on hyvin rehevää ja veden laatu heikkenee jokea alaspäin mentäessä. Vaikka vuoden 2004 koekalastussaalis oli yksilötiheydeltään kaikkien aikojen alhaisin eikä taimenta havaittu, tarjoavat Siuntionjoen pääuoman ylä- ja keskiosat koskiympäristön, veden laadun ja pohjaeläimistön puolesta tyydyttävät olosuhteet monipuoliselle kalastolle.
Vuoden 2004 kalastuksessa ei Kvambäckenin sähkökoekalastuskohteessa taimenia havaittu. Kvambäcken on kuitenkin yksi Siuntionjoen vesistön todennäköisesti tärkeimmistä taimenen poikastuotantoalueista.
Kaikki sähkökalastuskohteet huomioiden vuoden 2004 taimensaalis oli tähän saakka alhaisin. Kyrkån Munksinkoskea lukuun ottamatta myös muiden kalalajien yksilötiheys laski tai pysyi ennallaan niissä tutkimuskohteissa, joista oli tuloksia vuodelta 1999. Vuosien 2002 ja 2003 loppukesän ja syksyn virtaamat ovat jääneet selvästi alle pitkänajan keskivirtaaman, millä on saattanut olla vaikutusta vuoden 2004 heikkoon sähkökalastussaaliiseen. Jokialueiden kunnostuksilla olisi mahdollista parantaa uhanalaisen taimenen elinympäristöä ja lisätä poikastuotantoa edellyttäen että puututaan myös veden laatuun vaikuttaviin tekijöihin.
Björnträsk on erittäin rehevä, särkikalavaltainen järvi. Björnträskin kalastustiedustelun perusteella järvellä kalasti vuonna 2004 n. 30 ruokakuntaa, joiden kalansaalis oli 670 kg. Verkoilla saaliista saatiin n. 70% ja lähes puolet saaliista oli haukea. Kuha oli toiseksi yleisin saalislaji. Rapuja järvestä pyydettiin n. 330 kpl. Runsaat leväkukinnat, veden hajuhaitat ja pyydysten likaantuminen olivat yleisimmin havaittuja haitallisia ilmiöitä viimeisten kolmen vuoden aikana. Merkittävimpiä kalastusta haittaavia ongelmia olivat runsas vesikasvillisuus, veden sameus ja kalaveden likaantuminen.
Vuoden 2004 kesä ja syksy olivat runsassateisia ja vain yksi kasteluluvan saaneista tiloista käytti oikeuttaan veden ottoon. Kasteluunjohdettu vesimäärä oli 2800 m3. Kastelukaudella toteutunut vedenotto oli siten niin vähäistä, että sen vaikutukset sekä virtaamaan että kalaston elinolosuhteisiin olivat merkityksettömiä.
