Julkaisu 153/2005
Siuntionjoen vesistön pistekuormittajien jätevesilupiin liittyvä vesistön yhteistarkkailu vuosina 2003-2004 suoritettiin tarkkailuohjelman mukaisesti. Tässä raportissa tarkastellaan myös pitkän aikajakson kuormitusta ja sen vaikutusta vesistöalueella. Vuosi 2003 oli laaja tutkimusvuosi sisältäen myös trofianäytteet järvistä ja pohjaeläinnäytteet sekä virtavesistä että järvistä. Vuosi 2004 oli suppeampi tarkkai-luvuosi. Tarkkailualueeseen kuului lähes koko Siuntionjoen vesistöalue merkittävine virtavesineen ja järvineen (Siuntionjoen päähaara, Risubackajoki, Kyrkån, Björnträsk, Tjusträsk, Vikträsk ja Stora Lonoks -järvi,). Vesinäytteitä otettiin yhteensä 16 virtahavaintopaikalta ja 4 järvihavaintopaikalta 2-8 kertaa vuodessa. Näytteistä analysoitiin veden fysikaalis-kemiallista laatua ja bakteeripitoisuutta. Pohjaeläinnäytteenotto sisälsi 10 koskipaikkaa, 2 suvantopaikkaa ja 6 järvipaikkaa.
Siuntionjoen vesistöä kuormittaa eniten hajakuormitus. Hajakuormituksen määrä on hyvin riippuvainen säätekijöistä. Poikkeuksellisen vähäsateisena vuonna 2003 ravinnehuuhtoumat olivat ennätyksellisen pienet ja toisaalta vuonna 2004, etenkin kesäaikaan, poikkeuksellisen suuret. Aikainen talvi 2002-2003 pahensi järvien happitilannetta.
Pistekuormitus on alueellisesti merkittävä kuormituslähde Nummelan puhdistamon alapuolella Risubackajoella ja Munkkaan jätekeskuksen alapuolella Kivikoskenpurossa. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus pistekuormituksen jätevesimäärästä oli vuosina 2003-2004 yli 90 %. Puhdistamon kokonaisravinnekuormituksen määrä oli alhaisin yli kymmeneen vuoteen ja ponnistukset kuormituksen vähentämisessä ovat tuoneet tulosta viime vuosina erityisesti fosforin osalta. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus typpivirtaamista Risubackajoella on ollut viime vuosina arviolta 35-57 % ja fosforivirtaamista 4-25 % lähinnä valuman vaihtelusta ja hajakuormituksen määrästä riippuen. Tämä kuormitus kohdistuu Björnträskiin (Karhujärveen), johon Risubackajoen vedet laskevat. Mereen, Pikkalanlahteen asti päätyvästä typpikuormasta arvioidaan puhdistamon osuuden olevan noin 10 % ja fosforin osalta 0,1 %. Myös Munkkaan jätekeskuksessa jätevesikuormitus on pienentynyt aivan viime vuosina, mutta sen kuormitus on vaikeammin hallittava ja enemmän riippuvainen mm. sadannasta. Munkkaan jätekeskuksen osuus ainevirtaamista Kivikoskenpuron alapuolisella Lempansålla on viime vuosina ollut noin 2-8 % ja fosforivirtaamista 0,2-1,0 %. Jätekeskuksen kokonaistyppikuorma näyttäisi pudonneen selvimmin. Kuormitusvaikutus näkyy silti edelleen voimakkaana laskuojassa mutta on vähenee selvästi alapuolisessa Kivikoskenpurossa. Munkkaan jätekeskuksen jätevedet on ohjattu vuodesta 2004 lähtien Lohjalle Pitkäniemen puhdistamoon käsiteltäväksi. Hotelli Elohovin jätevesikuormitus Vihdin Kurjolammenojaan ja Aktiivi-Instituutin kuormitus Kirkkonummen Stora Lonoks -järveen on ollut hyvin paikallista ja vaikeasti erotettavissa hajakuormituksesta.
Siuntionjoen Pikkalanlahteen tuoma kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormitus oli suurimmaksi osaksi peräisin Kyrkån jokihaarasta. Maaneliökilometriä kohden eniten huuhtoutui fosforia voimakkaasti hajakuormitetulta Kyrkån osavaluma-alueelta ja typpeä pistekuormitetulta Risubackajoen osavaluma-alueelta. Siuntionjoen yhteistarkkailun piirissä olevat järvet Stora Lonoks, Björnträsk, Tjusträsk ja Vikträsk ovat kaikki erittäin reheviä ja runsasravinteisia. Ravinteita pidättyy Siuntionjoen alaosan suvantopaikoilla ja järvissä. Järviin kohdistuva ravinnekuormitus on jatkuvasti liian suuri ja järvien tilaa heikentää huonokuntoisen pohjasedimentin aiheuttama sisäinen kuormitus ja alusveden toistuva hapettomuus.
Kuormituksen vaikutukset pohjaeläimistöön oli näkyvissä sekä virtavesien koskipaikoilla että järvissä. Yhteistarkkailun pohjaeläintutkimusten mukaan selvää kehitystä parempaan tai huonompaan ei ole havaittavissa kuin Lempansån koskessa, jossa lievää pohjaeläimistön monimuotoistumista näyttäisi tapahtuneen 1990-luvun puolivälistä lähtien. Pohjaeläimistö oli yksipuolisin Risubackajoella ja Kivikoskenpurossa, joihin kohdistuu eniten pistekuormitusta. Järvissä pohjaeläimistö ilmentää edelleen erittäin reheviä ja hapettomia pohjan oloja, joiden pääsyynä on ylikuormitus ja sen seurauksena järvien sietokyvyn ylittyminen. Siuntionjoen vesistön keski- ja alaosan järvien arvioidaan olevan jo luonnostaan suhteellisen reheviä.
