Julkaisu 164/2006
Rehevän Hiidenveden kokonaiskuomrituksesta suurin osa on peräisin hajakuomrituksesta, joka tulee pääasiassa järveen laskevien Vanjoen ja Vihtijoen kautta. Eniten kuomritusta aiheutuu peltoviljelystä ja luonnonhuuhtoutumasta. Jokien tuomasta kuormituksesta noin 60 % on peräisin virtaamaltaan suuremmasta Vanjoesta ja noin 40 % Vihtijoesta. Veden laatu on kuitenkin Vihtijoessa esimerkiksi ravinnepitoisuuksien osalta heikompaa kuin Vanjoessa. Pistemäisen fosforikuormituksen osuus koko Hiidenveden ravinnekuormituksesta on nykyään muutaman prosentin luokkaa.
Tutkimusalueen pistekuomritus koostui tarkastelujaksolla pääosin Karkkilan ja Vihdin jätevesistä niiden yhteenlasketun osuuden ollessa noin 99 %. Pienillä kuormittajilla (Hopeaniemi, Hiidenpirtti, Valtion maatalousteknologian tutkimuskeskus) on merkitystä lähinnä paikallisesti.
Pistemäisen jätevesikuomrituksen vaikutukset näkyvät Vanjoella veden laadun heikkenemisenä Karkkilan kaupungin jätevesipuhdistamon alapuolella: ravinnepitoisuudet ja bakteeripitoisuudet kasvavat. Uudelleen veden laatu heikkenee joen alaosassa voimakkaan hajakuormituksen vaikutuksesta.
Hiidenveden Kirkkojärven rannalla olevan Vihdin kirkonkylän puhdistamon vesistövaikutukset sekoittuvat Vihtijoen tuomaan voimakkaaseen hajakuomritukseen. Matala, rehevä Kirkkojärvi on erittäin herkkä ravinnelisäyksille. Veden fosforipitoisuudet ja levien kokonaistuotanto ovatkin Kirkkojärven ja Mustionselän alueilla olleet jatkuvasti Hiidenveden suurimmat.
Levätuotantoa mittaavan a-klorofyllin mukaan vuoden 2005 keskimääräinen levätuotanto laski jonkin verran edellisvuodesta Kiihkelyksenselällä, mutta nousi sekä Kirkkojärvellä että Nummelanselällä. Sinilevien osalta massaesiintymät olivat vuonna 2005 paikoin poikkeuksellisen laajoja ja pitkäkestoisia koko järven alueella.
Hiidenveden happitilanne oli vuoden 2005 aikana varsin tyydyttävä. Happipitoisuuden heikkenemistä tapahtui talven lämpötilakerrostuneisuuden aikaan Kirkkojärven, Mustionselän ja Kiihkelyksenselän syvimmillä alueilla.
