Julkaisu 156/2005
Pikkalanlahtea kuormittavat pistemäisesti Kirkkonummen kunta, Siuntion kunta, Suomen Sokeri Oy, Puolustushallinto (Upinniemen varuskunta), Pirelli Cables and Systems Oy ja Nordic Aluminium Oyj, joilla on velvoitteet tarkkailla toimintansa vaikutuksia purkuvesistössä. Tarkkailu suoritetaan yhteistarkkailuna. Sopimuksen mukaan tarkkailun suorittajana on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.
Puhdistamojen erillisten jätevesitarkkailuraporttien mukaan vuonna 2004 Pikkalanlahteen kohdistui jätevesien mukana vuorokaudessa keskimäärin fosforia 12,9 kg, typpeä 281 kg ja jätevesien biologinen hapenkulutus (BOD7) oli keskimäärin 250 kg vuorokaudessa. Jätevesien fosforikuormitus ja biologinen hapenkulutus oli nyt vuonna 2004 suurinta viisivuotisjaksolla 2000-2004. Selvästi suurin piste kuormittaja oli Kirkkonummen kunta, jonka puhdistustulos vuonna 2004 oli heikoin 2000-luvulla. Kirkkonummen Strömsbyn jätevedenpuhdistuslaitos suljettiin lopullisesti vuoden 2005 maaliskuussa ja kunnanjätevedetjohdetaan nykyisin Espoon Suomenojan puhdistamolle.
Veden laatu Pikkalanlahden sisäosissa määräytyy pääosin Pikkalanjoen veden laadusta. Vuoden 2004 erikoispiirre oli runsaat kesäaikaiset huuhtoumat, jolloin keväthuuhtoumien lisäksi Pikkalanjoen vaikutus näkyi tavallista voimakkaammin kesäaikana, erityisesti joen suualueella. Varsinkin kokonaisravinteiden ja kiintoaineen määrät nousivat vedessä ja Pikkalanlahden vesi oli tavallista sameampaa.
Typpi on Suomenlahden rehevöitymistä voimakkaimmin edistävä ravinne eli ns. minimiravinne. Yhdessä fosforin kanssa ne aiheuttavat purkuvesistön rehevöitymistä. Maaliskuussa, mutta lievemmin myös kesäaikana, kokonaisfosforin, kokonaistypen, ja kiintoaineen määrät kasvoivat suhteellisesti eniten Pikkalanlahden keskiosassa Suomen Sokerin ja Kirkkonummen kunnan puhdistamoiden edustan merialueilla, jossa myös puhdistamovesille tyypillisten lämpökestoisten koiimuatoisten bakteerien määrät olivat suurimmat ilmentäen jätevesivaikutusta. Kotibakteeripitoisuudet olivat hieman kohollaan Nordic Aluminiumin ja Pirellin edustan merialueella. Pikkalanjoen suualueella Siuntion keskus puhdistamon kuormitusvaikutukset peittyivät pääosiltaan Pikkalanjoen kuormitukseen. Kirkkonummen tilaamissa lisänäytteissä vuoden lopussa kolibakteeripitoisuudet olivat hyvin runsaslukuisia puhdistamoa lähimmällä havaintopaikalla.
Veden happipitoisuus oli Pikkalanlahdella muuten hyvä, mutta Suomen Sokerin ja Kirkkonummen kunnan edustan merialueella havaintopaikalla 8 pohjan lähellä happitilanne oli elokuussa heikko.
Keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus, joka ilmentää perustuotannan voimakkuutta ja rehevyyden astetta, oli suurinta havaintopaikoilla johon kohdistui eniten jätevesikuormitusta. Vuonna 2004 kasvukauden keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus oli suurempi kuin edellisenä neljänä vuotena ilmentäen meriveden rehevyyden lisääntymistä. Käyttökelpoisuusluokituksen perusteella vesi oli vain välttävää kuormitetulla alueella. Myös kasviplanktonin kokonaisbiomassan perusteella rehevyys oli suurinta viisivuotisjaksolla. Sinilevien maksimi jäi noin kymmenesosaan edellisvuodesta.
Nordic Aluminiumin prosessivesien mukana Pikkalanlahteen purkautuu mm. tinaa, kuparia ja alumiinia, joiden määrät puhdistetussa vedessä alittivat lupaehdot selvästi. Pikkalanjoen alumiinipitoisuus oli selvästi suurempi kuin merivedessä ja suurin maaliskuussa. Erillisessä pohjalietetutkimuksessa sedimentin kuparipitoisuus ylittyi hyvin selvästi kaikissa näytteissä purkuputken lähellä. Tällä perusteella sedimentti on pääsääntöisesti mereen läjityskelvotonta. Tinapitoisuus oli suurinta samoilla havaintopaikoilla kuin kuparillakin ja ohjeelliset pitoisuusarvot ylittyivät. Havaitut pitoisuudet ovat aikaisemman toiminnan luvanmukaisista päästöistä syntyneet.
Viimeisten viiden tarkkailuvuoden aikana etenkin sääolot ovat vaihdelleet poikkeuksellisen paljon ja siksi pitkäaikaismuutosta on aika hankala arvioida.
